Ristiäishommia!

Meidän Nykänen/Rutkuli/Kekkonen/Pupu saa lauantaina ihan oikean nimen! Vihdoin ja viimein. Ollaan kai ootettu "epätavallisen" pitkään, kun vauva on kaks kuukautta ja kaks viikkoo, kun vasta juhlitaan ristiäisiä. Monet häntä myöhemmin syntyneet tuttavien vauvat on saaneet nimen jo aikaa sitten. Meillä meni näin myöhäiseksi, koska isyyden tunnustukseen oli jonoa, yks kummeista oli reissus ja pappi, jonka haluan kastamaan, oli myös matkoilla. Mut nyt lauantaina ollaan sit kaikki koolla :)

Mutsin ja mun tekemät ristiäiskutsut!

Voisin vähän kertoilla mitä noin niinku muuten meilläpäin touhaillaan nykyää :) vauva ei oo enää niin vastasyntyneen vauvan näkönen vaan hän alkaa näyttää päivä päivältä enemmän ittensä näköseltä! Lisäksi ainut kommunikointitapa ei oo enää itku vaan nykyään vauva "juttelee" hirveästi asioitaan :) hän myös viihtyy välillä sitterissä, mutta vieläkin eniten tykkää sylittelystä! Vauva hymyilee, jos hänelle hymyilee ja seuraa meitä vanhempia katseellaan. Myös suurta pehmojalkapalloa hän seuraa, jos sitä liikuttelee vauvan naaman edessä :) oon ehkä myös havainnut yhden kerran vauvan vierastavan, mutta en kyllä tiä voiko niin tosissaan käydä kaks kuukautta vanhalle :o mutta yks mun kaveri tuli katsomaan Rutkulia ekaa kertaa ja otti syliin, niin mimmi katseli hetken uuden tuttavuuden päälle, mutristi alahuultaan ja alkoi huutamaan :D vauva syö edelleen tosi hyvin, vaikka ens viikolla mennäänki painokontrolliin, koska 2kk neuvolassa paino ei ollut noussut tarpeeksi :/ rutkuli pulauttelee ja paskoo __HIRVEESTI__ :D ehkä siksi hän on niin solakka likka :P

Rutkulin uus tärinäsitteri :D värinän lisäks se myös pitää ääniä eli varsinainen viihdekeskus! Siitä huolimatta neitiläinen nukahti tuohon yks päivä :D 

Vauva 6 viikkoo!

Rutkuli "täytti" kuus viikkoa viime perjantaina ja oltiin neuvolassa ekaa kertaa. Neitihän huusi koko reissun :D niin oon kuulemma minäkin pienenä tehny, joten se on periny multa kaikki "hyvät" tavat :) terkkaritäti punnitsi ja mittas rutkulin ja yritettiin vähän keskustella vauvan voinneista, mutta eihän siitä mitään tullut, kun mimmi möykkäs hullun lailla :D onneksi meillä ei oikestaan ollut kysyttävää. Jatkettiin siitä heti lääkärin puolelle ja nuori naislääkäri kokeili toimiiko rutkulin refleksit kuten pitää, katseli korvat ja yritti vähän tutkia silmiäkin. Rutkuli tietysti vaikeutti lääkärin toimia kaikilla mahdollisilla osaamillaan tavoilla :D koko visiitti kesti maksimissaan kymmenen minsaa. Suurin syy lyhyeen vierailuun oli varmaan meidän neitiläisen äänekäs käyttäytyminen :P mutta pitäähän sitä olla vähä luonnetta! Ei aiva kaikkiin tutkimuksiin kannata noin vaan suostua :D

Mitat oli seuraavanlaiset (lääkäri ei osannu sanoa kulkeeko rutkuli käyrillä vai ei, koska sen tietokone tilttas :D):
Pituus 55,7cm
Paino 4645g
Pään ympärys 38cm
Kortissa lukeeki jotain, mutta enpä saa kauheen hyvin selvää. "Jäntevä" ja "refleksit ok" on ainoot mistä oon varma :D siinä saattaa myös lukea, että vatsa pehmeä :D mitä ikinä se sitte meinaakaa! Ja sydämen kuvankin se on siihen piirtäny, mutta se tuskin on mikää vauva on ihkuli ihana -sydän :D veikkaan et se tarkottaa sydänääniä ja neki oli ok. En kyllä tajua miten se pysty saamaan mistää selvää, kun rutkuli vääntelehti niin vimmoissaan :D

Rutkuli on about kolme viikkosesta lähtien kannatellu päätään tosi hyvin ja kuusi viikkoisena se nostelee sitä ylös, jos sen laittaa lattialla vattalleen! Ihana vaippapeppu <3 meillä on muutenkin ruvettu hirveen seurallisiksi ja viihdytään vähän muuallakin kuin sylissä :)

Ylistys muts(e)ille!

Oon seuraillut muutamia vauvablogeja jo raskausaikana ja nyt, itekkin vauvaantuneena ihmisenä, niitä lueskeltuani tuntuu ettei kenekään muun vauva itke, kun meidän. Mä oon niin tottunut vauvan itkuun, etten pidä sitä huolestuttavana, mutta joskus sitä miettii, jotta kuuluuko vauvan itkeä vai onko sillä jotenki huono elämä, jos se porajaa. Vai onko sitten niin, jotta kaikki äidit ei kehtaa kirjottaa vauvan kiukutteluista vaan ne kirjottelee pelkästään niitä hyviä juttuja. Toki tiedän monia ihmisiä kenen vauvat yksinkertasesti vaan on hyvällä päällä ja tyytyväisiä. Sääliksi käy niitä äitejä, joiden vauvat huutaa koko ajan eikä mikään tunnu tepsivän. Sellasiakin tarinoita oon valitettavasti kuullu, vaikka onneks tosi paljon vähemmän, kun niitä mukavia vauva-arki juttuja. Sitä kun tuntee ittensä välillä niin riittämättömäksi ja voimattomaksi jo nyt, vaikka ei toi meidän rinsessa huiki läheskään koko päivää. Silloin toivoo vaan, jotta voi kunpa hän osaisi puhua ja kertoa mikä on hätänä :)

Jäntevä ponteva Rutkuli <3

Sitten asiaan eli tohon mihin otsikkokin viittaa; mä en olisi pärjänny tätä kuutta viikkoo näin hyvin ellei mulla olis mutsia! Mun mutsi on ollu aivan korvaamaton apu meille. Sillä on kokemusta vatsavaivaisista vauvoista (koska meikäläinen on pienenä ollut sellainen :D) ja ilman sen vinkkejä, meillä ei olis näinkään rauhallista ja mukavaa arkea. Ollaan oltu tosi paljon mun mutsin luona, pisimmillään neljä päivää, ja sielä oon seuraillut, kun mutsi touhuilee rutkulin kanssa. Oon matkinu asennot ja otteet, mitä mutsi käyttää, kun rutkuli valittaa vatsakipujaan ja soveltanut niitä sitten omassa arjessa vauvan kanssa. Mutsi on lisäksi ottanut mimmin muutaman kerran niiden huoneeseen nukkumaan ja oon pumpannut yöksi maitoa, jota mutsi on antanut vauvalle ja siten mäki oon saanut pari kertaa nukkua katkeamattomat 8-9 tunnin yöunet <3 mutsille voin laittaa viestiä tai soittaa milloin vaan ja kysellä neuvoja, jos oon vähä hukas jonku asian suhteen. Mutta toisaalta mutsi ei neuvo liikaa tai tuputa vinkkejänsä, vaan antaa mun kokeilla rauhas ja auttaa vasta sitten, jos homma ei lähde luistamaan.

Mummin sylissä pötköttelemässä!

Lisäksi mutsi jaksaa aina kehua meidän rutkulia, vaikka se kiukuttelis kuinka :) aina vauva on sen mielestä söpö ja ihana, vaikka se huutais kurkku suorana. Mutsia ei haittaa kuulemma yhtään, kun mennään sinne välillä aivan väsyneinä lepäämään ja mutsi hoitelee vauvaa ja meitä :) tekee ruokaa, kanniskelee murua, antaa meidän nukkua päikkäreitä, pesee pyykkiä yms. Mutsi on muutenki aina tukenu mua elämän varrella joka lailla ja eniten ehkä rahallisesti :D nytkin se on halunnut osallistua vauvan tarvikehankintoihin. Mutsi on muutenki sellanen lapsilleen omistautunu ihminen; meitä on aina pienestä pitäen kuskattu kaikkialle harrastamaan eikä se oo koskaan sanonu, että ei nyt ku mä en jaksa. Muistan aina, kun se kesäsin vei meitä ja naapureita uimaan, vaikka oli just tehny pitkän päivän töissä. Suurin piirtein joka päivä oltiin sitä vastassa jo ovella ja vouvattiin, jotta mennään jo! Sillonki se oli aina uikkarit kouras heti, kun oli saanu syötyä :D mutsille voi myös saada raivarit eikä se ota itteensä :D se tyynen rauhallisena kuuntelee ja ottaa vastaan kaikki haukutki ja sitten kun oon rauhottunu, niin sovitaan! Voisinpa mä itekkin olla joskus yhtä ihana äiti! <3

Rutkuli 1kk

Meidän muru täytti eileen yhden kuukauden! MITEN AIKA VOI MENNÄ NÄIN NOPSAA?!? Oon huomannu, jotta jotkut vaatteet on jäämäs pieniksi ja vaipoiski on siirrytty jo pari viikkoo sitte 2-kokoon. Meidän iso pieni tyttö :) varmaan ihanaa nähdä, kun oma lapsi kasvaa ja kehittyy, mut miten sitä kestää, kun sitte se samalla koko ajan tulee isommaksi ja pian jo lakkaa näyttämästä vauvalta!! :D

Näin minä vietin kuukausi synttäripäivääni :)

Meillä on tää viikko ollu touhua täynnä! Käytiin kaikki kolme lounaalla ja rutkuli oli aika kiltisti, vaikka vähän piti kitistä ja tietysti päästä syliin :) syötiin sitten vuorotellen ja toinen viihdytti vauvalaista. Yhtenä päivänä matkustettiin bussilla keskustaan (vaunujen kans pääsee ilmaseksi !! :D) ja käytiin vauvanvaatekaupoissa sekä näyttämässä rutkulia mun työpaikalla. Neiti nukku melki koko reissun! Kerran tuli nälkä ja vaippa oli kastunu, mutta ongelmat kun saatiin korjattua, niin uni jatkui. Tänään vein mimmin reeneihin ja vaikka paikalla oli kaks junnujoukkuetta (eli meteliä löyty), niin meidän vauvaa se ei häirinny vaan hän nukkui tyytyväisenä koko ajan :) voiskohan junnutytöt tulla meille iltasinkin möykkäämään? :D

Hieman jännittää, mitä kaikkee ens viikolla keksitään touhata :D

Oon ollu nyt tunnin kotona ja tehny kaikkee mitä en pysty tekee, jos rutkuli haluaa olla sylis. Nyt alkaa pikkuhiljaa olla sellanen fiilis, et voisko se jo herätä :D viime yönäki vaan kattelin sitä nukkumas. Se on niin sulonen <3 ja ihana! Ja paras :) ja rakas! Miten oon pärjänny elämässäni ilman mun vauvaa?!?! :)

Parit vauvakuvat

Päivät menee niin nopsaan, vaikkei oikein tekiskään mitään erikoista, jotta en oo yhtään ehtinyt tänne kirjoittelemaan. Nytkin aivot on sellases nollatilas, jotta mitään tekstiä ei irtoo :D siispä lisäilen vähän kuvia meidän neidistä!

Rutkuli sairaalassa kotiinlähtöä oottelemassa eli 3 päivää vanhana!

Viikon ikäisenä <3

Kaksi viikkoa vanha murulainen!

Miss Kaksoisleuka 3 viikkoisena <3

Vauva

En oo päässy kirjottamaan tänne syystä että en oo saanu istua :D on muutenkin ollu vähä touhua, koska meidän rutkuli syntyi kaks viikkoo ja yks päivä sitten maailmaan ja oon leikkiny ahkerasti mutsia <3 neiti on useimmiten tosi suloinen, vaikka välillä osaa käyttää ääntään :D ollaan tähän mennessä syöty (täysimetän JEEJEE!), vaihdettu vaippoja ja vaatteita useasti päivässä, puklattu, punnattu pierua, vaunulenkkeilty, nukuttuki välillä ja tänään matkustettiin mutsilaan rentoutuun.

Mutsi (eli mummi) on hoitanu vauvaa koko päivän. Vaikka oon yrittäny itekin röyhtäyttää vauvaa ja hakea sitä sängystä syliin, jos on itkettäny, niin mutsi on aina juossu kädet ojos paikalle "mulle mulle mulle!" :D ostin tänää rintapumpun ja mutsi on harjoitellut mimmin syöttämistä pullolla, niin saisin tämän yön nukkua. Mulla on koko ajan sellainen laskuhumala olo, kun on niin kova väsy :D rutkuli nukkuu kyllä ihan hyvin, mutta nyt tää viikko on ollut sellasta kitinää muutama yö. Vauvalla on vähän vattavaivaa ja mulla alkaa olla univelkaa, niin jotta jaksankin vähän huonommin, kun ekalla viikolla.. Katotaa mite mutsi ja muru pärjää ens yönä ja saanko nukkua :)

Kertoilen tänne sit myöhemmin lisää ja laitan vaiks kuviaki! Nyt meen kirjottaa vauvakirjoja, kun kerranki on molemmat kädet käytössä (meidän neiti on aika kova sylivauva :)). Mut yhteenvetona: VAUVA ON IHANA <3

LA !!

Minne katosi aika?! Kun matkustan ajassa taaksepäin ja mietin sitä tammikuun perjantai päivää, kun lääkäristä polvet tutisten konttasin kotia ja kerroin ukkelille, jotta raskaana ollaan, niin tuntuu että se oli ihan eilen. Ja nyt on sitte rv 40+0 ... eikä vauvasta tietookaa :D se ei haittaa, koska hyvää kannattaa odottaa! Mutsi kerto eilen ilokseni, jotta ite oon ollu kaks viikkoo yliaikaa ja mua on yritetty KOLME PÄIVÄÄ käynnistää syntymään tuloksetta :D ja loppujen lopuks mut sitte leikattiin, kun olin 4 kiloo 650 grammaa painava. Mä en vaan ois halunnu tulla ulos :P ja mutsi on ollu samanlainen vetelehtijä kuulemma. Jotta jos perinteitä kunnioitetaan, niin lokakuun puoliväli ja jättimaha on tosiasia!

Mä haluaisin tähän kirjoittaa, miten kaikki asiat on täs raskausaikana muuttunu, mutta en oo yhtää pohdiskelevalla tuulella :D joten säästän sen tuonnemmaksi. Mutta jännittävä viikonloppu tässä on edessä joka tapaukses, koska kauan ootetut tsiipparin syyskisat on huomenna täälä meillä ja meikä on ollu järjestämässä niitä! Joten toisaalta ihan huippua, etten oo synnyttämäs nyt :P

Vauvan sänky

Laitoin vauvalaisen sängynkin jo kuntoon, niin eipähän tartte siittäkää enää panikoida :) päiväpeitto, tyynyt ja toi kaidepehmuste on mun ja sisarusten vanhoja ja ne on tehny mun mumma. Oon kuullu, jotta vauvat tykkäis aluksi nukkua vähä "ahtaas" paikas ja oonki miettiny, et pitäiskö noi sivut vuorata viel peitoilla. Mut katotaa nyt, miten se nukkumishomma lähtee ees sujuun. Tuota sänkyä on aina kiva katella, kun menee sänkyyn ootteleen unta ja haaveilla, jotta pian siinä oikeesti mammii ihan oikee vauva!

Muuten oon tällä viikolla ollu joka päivä tsiipparihommis kiinni, kun ens viikonloppu ja syyskisat lähestyy. Lisäks oon ollu meidän edarijunnujen harkois valmentamas, kun ne tekee nyt karsintakisaohjelmaa. Voin kertoo, ettei oo mikää kovin nätti näky, ku viimesillä raskaana oleva nainen opettaa vähä cheertanssia :P nyt mä rupeen silittään, koska sain mun kaverilta ison pussillisen vauvan vaatteita ja haluun saada ne kaappiin!

Äitiryhmä

Tänä aamuna olin ekaa kertaa neuvolan äitiryhmässä. Oon vähä karttanu noita klubeja, kun jotenki tuntuu niin oudolta ventovieraiden ihmisten kans selittää kilpaa, jotta miltä nyt tuntuu :D mut toi oli aika kiva. Aiheena oli loppuraskaus. Oli hassu huomata, miten kaikilla muillaki oli samoja vaivoja ja ongelmia! Olin tosi yllättyny, kun melkein kaikki ryhmässä oli viikolla 36 eli LA niillä oli joskus lokakuussa. Vaan yks tyttö kerto, et sen laskettu meni jo. Ja sit oli meitsi. Osa naisista olis ollu nyt jo kypsiä synnyttään (muutki ku se, jolla LA meni jo) ja täytyy sanoo, et muutama kyl näyttiki siltä :D vaikka mua ärsyttää, ku ihmiset tulee suu auki ihmetteleen, jotta KUINKA SULLA VOI HERRANJUMALA OLLA NOIN ISO MAHA ?!?!? niin nyt ois tehny mieli parilta tyypiltä udella tota samaa :) tunsin itteni melkein pieneksi :D sinänsä mitää uutta asiaa ei tullu, koska oltiin just viime viikon neuvolas puhuttu siittä, miten tietää millo täytyy lähtee synnärille. Mut kertaushan on opintojen äiti!

Neuvola oli sit heti äireeryhmän jälkeen ja sielä ny ei tullu hirveesti mitää uutta. SF-mitta oli puoli senttiä pienempi, ku viimeks ja se on kuulemma iha normi homma täs kohtaa, kun maha on laskeutunu alemmas. Painoo oli tullu puoli kiloo viikos, verenpaine oli melki sama ku viimeks ja mansikkaa ei otettu, ku se oli viime kerralla nii hyvä. Koko käynnin kohokohta oli se, kun ruvettiin lopuks puhuun imetyksestä ja mähän siinä jännitin, jotta tulookohan multa maitoo. Neuvolatätskä kyseli, jotta minkälaiset nännit mulla on ja vastailin parhaani mukaan eli aika epämääräsesti ja siihen se tuumas, jotta no kehtaakko näyttää mulle sun tissit :D mähän näytin! Oli aika huvittava tilanne :D mut lopputulos oli se, et mulla on kuulemma tosi hyvät nännit imetystä aatellen! Lähetin neuvolan jälkeen ukkelille heti viestin, jotta mun tissejä on tänään jo kehuttu :P parasta! Lopuks neukkutätskä sanoo, jotta ei muuta ku kotia oottelee, koska sopis lähtiä synnyttämää :) se ite lähtee ens viikoks ulkomaille ja mulle tulee joku muu. Ehkäpä nähää seuraavan kerran vasta sitte, ku se tulee meille kotikäynnille :P

Semmone neuvolapäivä. Ukkeli meni tänää takas röihin (sillä oli pitkä saikku) ja puolen päivän jälkeen se lähetti mulle viestin, jotta "lähetääks synnyttää? Oisin jo isyysloman tarpees!" :D ehkäpä se jaksaa viel pari viikkoo rehkiä. Mutta mulla on kyllä sairaalakassi melko lailla pakattuna ja vauvallekki oon kattonu jo vaatteet valmiiks:

En tiä yhtää mitä kaikkee pitää olla, niin oon sit laittanu vähä kaikkee :D ja kun en tiä kuinka kylmä sillä raukkalaisella on, niin eri paksusia ja matskusia vaatteitaki oon kattonu joukkoon. Osa on myös kokoo 62, koska aattelin, et jos se on sittekki vähä lihava :D

Turvakaukalo ja haalariki oottaa jo valmiina :)

Mä saan jotenki mieleni tasapainoon aina, kun käyn kattomas vaatehuonees sairaalakassia tai nään ton turvakaukalon huoneen nurkas :) tulee sellane fiilis, et oon ready, jos tarttee lähtee! Nyt mulle tulee mutsi, systeri ja isseepuoli kylään ja myöhemmi viel kaveri yöksi. Kivaa ja hauskaa!

Vauvan raskaustesti

Päätin jo ku alotin blogin pitämisen, jotta teen tän Vauva -lehden raskaustestin, sitte kun viikkoja alkaa kerääntyyn. Nyt siis rv 37+6!


Olen syönyt mitä vain, suolaista ja makeaa.
Jep. Oon ekaa kertaa kymmeneen vuoteen syöny kaikkee mitä tekee mieli. Raskauden aikana on tullu maisteltua kaikkea uutta ja erilaistakin. Ja sitte karkkia överisti :) miinus tietty se alkuraskaus, kun oli niin hillitön pahoinvointi, jotta välillä alas ei menny kun sellaset suolatikut!

Kahvin tuoksukin on saanut minut voimaan pahoin.
En oo koskaan juonu kahvia, joten kahvi on ollu mulle neutraali asia koko raskauden.

Voisin nukkua aamusta iltaan.
Muistan, jotta jossain raskauden vaiheessa oisin voinu vaan nukkua. Ehkä keskivaiheilla, kun olin viä töissä. Nykyään oon aika energinen, mutta kesken päivän saattaa iskeä hirvittävä päiväunitarve. Nukun aika lailla joka yö 8 tuntia ja joskus tunnin päikkärit päälle.

Suonenvetoa, närästystä ja turvotusta. Kaikkea on ollut.
Oon säästynyt turvotukselta kokonaan. Närästystäkin on ollu tosi vähän. Suonenveto meinaa vaivata välillä öisin, mutta oon oppinu heräämään ennemmin ja laitan nilkan niin koukkuun, ku ikinä saan, niin se menee ohi :D

Olen tuntenut itseni seksipommiksi.
En oo varsinaisesti seksipommiksi itteeni tuntenu, mutta alku- ja keskiraskaudessa mun itsetunto jotenki kohos kauheesti. Nykyään tunnen itteni niin norsuksi tän jättimahan kans eikä tilannetta paranna se, jotta mun nähdessään jengin silmät valahtaa lautasen kokosiksi ja ne jaksaa ihmetellä, miten voin olla näin iso.

Paino on siirtynyt uusille kymmenluvuille.
Jep. Painoa oli ennen raskautta kertynyt vähän liikaa (68kg, mulle normaalipaino on semmonen vähä alle 65kg) johtuen elämäntyylistä, jota olin ylläpitäny melko pitkään. Siideriä, huonoa ruokailua ja vähän liikuntaa. Nyt painoa on tullut kymmenen kiloa ja jos oikein tsemppaan niin ehkä en päädy kasilla alkavaan loppulukemaan :)

Tunteet ovat olleet pinnassa.
KYLLÄ! Mä oon välillä vaan sanonu ukkelille, jotta nyt pitää vähä rääkyä ja itkeny hulluna iha vaa siks, että on tullu yhtäkkiä hirveen surullinen olo. Joskus joutuu ihmisten ilmoilla pidättelemään itkua, kun tulee jostain yhtäkkiä paha mieli. Vauvan takia oon itkeny myös sata kertaa. Joko ilosta, kun oon aatellu miten ihanaa on viimein ja vihdoin nähdä se. Taikka sitte surusta, kun oon aatellu etten selviä. Näitä itkuhetkiä lukuunottamatta oonki sit leijunu jossain pilvissä melkein koko raskauden!

Hyvä äiti imettää pitkään.
Mulla ei oo imetykseen mielipiteitä. Terkkaritäti sano mulle viime käynnillä, jotta täytyyhän sulla olla, kun kerroin sille samaa hänen udeltuaan, miten oon aatellu imettää. Mun mielestä jokanen tekee niinku tahtoo. Jos tulee maitoo, niin miks mä en imettäis. Jos ei tuu, niin eihän se musta tee huonoa mutsia. Sit multa ei vaan tuu maitoo. Jos tulee maitoo, mutta koen helpommaksi hoitaa imetyksen pullolla, niin emmä sillonkaa vielä oo paska!

Olen suunnitellut synnytykseni.
Mun suunnitelma on ollu oikestaan olla ajattelematta asiaa :D ärsyttää ihmiset, jotka jatkuvasti kyselee, jotta jännittääkö, pelottaako, hirvittääkö. Kyllä, kyllä ja kyllä. Mutta emmä aio itteeni stressauttaa turhaa miettimällä päivät pitkät miten se sattuu ja mikä kaikki voi mennä pieleen. Mun suunnitelma on olla kotona niin kauan, kun pystyn ja sit meen sairaalaan ja teen niinku ne käskee :) tietty haluaisin saada jonkinlaisen puudutuksen, koska eniten mua pelottaa se "repeilyvaihe" :D pelkään että se sattuu niin paljon, jotten uskalla enää ikinä miettiäkkää synnyttämistä ja joudun oleen loppuelämäni selibaatis, etten tuu raskaaks :D mut yhteenvetona; en oo suunnitellu erityisesti jo senki takia, jotta ne suunnitelmat voi mennä ihan mönkään, kun synnytykses voi tapahtua mitä vaan. Mutta ajattelin ottaa niin rauhallisesti, kun pystyn, hengittää, yrittää rentoutua ja kestää kipua pahemmin ulisematta.

PS.
Vannoin, etten viikkoja ennen laskettua ala hosua, jotta koska mä pääsen synnyttämään, mutta nyt mun on pakko myöntää, jotta voisin mä kohta jo haluta punnertamaan :P en siks, jotta vihaisin raskaana olemista niin paljon tai että mulla ois niin hirveet vaivat, jotten enää jaksais. Vaan siks, että haluaisin jo nähä sen vauvalaisen! Ja haluisin pukee sille kaikkia vaatteita :D tuntuis mukavalta pukee itellensäkki välillä jotain muuta, ku pieruverkkarit. Jee, en oon materialisti! :)

Neuvolassa

Eileen oli taas neuvolakäynti ja mun oikee terkkari oli paikalla viimein ja vihdoin :) meillä meniki sitten melkein tunti, kun hölistiin niitä näitä. Oli mukava höpötellä vähän synnytyksestä (terkkari oli kesän kätilönä niin sillä on aika hyvää faktatietoa aiheesta) ja sain sellaisen lapunkin, missä on ohjeita siihen mistä tietää, et synnytys on käynnistynyt ja voi ruveta rehaan itteensä kohti sairaalaa :) sain myös Pampersin näytepakkauksen, jossa oli vaippoja, siteitä, jotain vauvarasvaa- ja öljyä, body ja joku kiva pehmee lelu. Seuraava aika onki sit taas maanantaina!

Raskausviikot 37+3

Paino 78,8kg (+500g/viikko)

Verenpaine 112/77 

Hemoglobiini 119

SF-mitta 34cm

Vauvan sykkeet 150

Terkkari ei pystyny kunnolla tunnusteleen mun vattaa, kun en taaskaan pystyny olemaan selälläni huimauksen takia, mutta se meinas, jotta vauva tuntuu isommalta, kun äitipolin painoarvio 2,7kg. Olin että nice .... mutta sit tuumattiin vaan, jotta ens kerralla yritän olla pidempään selälläni, niin päästään tekeen kunnon havainnot! Iloisia uutisia oli mun verenpaineen nousu ja se, että saan jättää rautalisän pois kunhan muistan vetää monivitamiinia. Mulle tulee tosi huono olo rautalisästä ja oonki monesti miettiny, et tälläsellä fiiliksellä ei oo kiva lähtee synnyttään. Painosta sain vähän palautetta, että se vois nousta pikkusen hillitymmin täs loppusuoralla :) terkkari painotti, jotta mun painonnousu koko raskauden aikana (10 kiloa) ei tosiaankaan oo paha, mutta jos mua pelottaa vauvan koko, niin voisin kuulemma hiukan himmailla karkinsyönnin kans :) alotin sen kyllä tosi hyvin ostamalla heti melkein 7 euron karkkipussin :D 

Nyt ollaan Tampereella mun systerin luona (tää on siistein ensikämppä mitä oon koskaan nähnyt) ja tänään ohjelmassa

:) PARASTA! En oo koskaa käyny, joten oon fiiliksis (ukkeli ei :D)! 

Äitipolilla

Täälä päin ei ole tapana käydä enää sen rv 20 ultran jälkeen äitiyspolilla, ellei oo mitää erityistarvetta. Meille kuitenkin käynti määrättiin lääkärineuvolas, koska SF-mitta oli yhtäkkiä kasvanu himona ja meidän suvussa on taipumusta lihaviin vauvoihin :D ja onneks määrättiinki! Se oli huippu käynti ja mulla on nyt niin innostunu ja odottava fiilis :) en enää mieti, jotta onneks vielä kuukausi aikaa olla raskaana. Enkä oo enää jännittäny yhtää mitää!

Mentiin siis perjantaina (rv 37) äitipolille. Aika oli 9.10 ja me oltiin paikalla ysin aikaan. Paitsi ukkeli keksi jostain, et pakko hakee kahvia ja mä hermoilin odotusaulas, jotta ehtiiks se paikalle :D mut turhaan hermoilin, koska ajat oli varttin myöhäs ja ensin me mentiin jonkun yli-ihanan hoitajan kanssa kuunteleen sydänääniä. Se laitto mut makoileen sellaseen sairaalasänkyyn ja kiinnitti sellaset anturat mun vattaan vyöllä. Sitte mä tsillailin siinä aika kauan (onneks sain maata kyljelläni) ja kuunneltiin vaan sydämen sykkeen ääniä ja ihmeteltiin, kun lukemat kävi välillä 170:ssä :) siinä oli myös se supistus"lukema" (en tiedä miksi sitä sanotaan :D) ja sehän oli tietysti vaan 13 korkeimmillaan, koska eihän mulla mitään supistuksia ollut. Sitten se hoitaja tuli päästään mut pois ja mentiin takas aulaan venaileen lääkäriaikaa. Lääkäri oli ekaa kertaa mun raskauden aikana tosi mukava! Se oli asiallinen, mutta silti ystävällinen. Se teki alatutkimuksen ja ei ollu tietookaa epämukavista tunteista. Viimeks lääkärineuvolas olin ihan tuskissani, kun jotenki mukamas sattu niin paljon. Lääkäri kehu, et hyvin osaan rentoutua ja että lantion koossa ei oo mitää epäiltävää; hienosti mahtuu vaikka vähä isompiki vauva :) meitsillä on siis synnyttäjän lantio!! :D sitte päästiin ultraileen ja se lääkäri sanoi melkein heti, ettei täälä mitään jättiläisvauvaa kyllä ole. Ukkelihan siinä sitte saman tein uteli, jotta onko se tyttö vai poika ja se lääkäri kehuu, jotta selkeet häpyhuulet sielä töröttää :D jossain vaiheessa mun meinas tulla taas huono olo ja se lääkäri käski mun kääntyä kyljelle. Se yritti saada vielä 4D- kuvaa vauvan naamasta, mutta neitiläinen oli kuulemma niin istukan takana piilossa, jotta se oli mahotonta. Ehkä häntä ujostutti :) lääkäri sanoi, jotta ei oo mitää syytä miks pitäis harkita leikkausta, koska vauvan painoarvio oli tällä hetkellä 2,7kg. Kuulemma, jos vauva kasvaa noilla käyrillä, niin vaikka menis kaks viikkoo yliaikaseks, se ois siltiki alle 4 kiloa. Mut ainahan noi kuulemma heittää! Pääasia on se, jottei se ollut nyt sitä neljää kiloo :D lopuks se lääkäri viel kysy, et olisko teillä jotain kysyttävää ja ukkelihan sitte reippaana poikana kysy, et "koska se syntyy?" :D se lääkäri nauro ja sano, että siihen se ei aivan osaa vastata! Sitten se toivotti meidän tervetulleeksi synnytteleen, kun aika koittaa :) ja me lähettiin ylionnellisina himaan <3

Blogiäidit ruokkii

Lotte haastoi mut tällaiseen haasteeseen mukaan! Koska mulla ei oikein ole äitibloggaajakavereita (Loten lisäks :)) niin kävin sitten lahjoittamassa pienen summan ja haastan kaikki, jotka mun blogia joskus lukee, lahjoittamaan kanssa :)

Punaisen ristin perinteinen Operaatio Nälkäpäivä järjestetään jälleen 13.-15.9.2012. Nälkäpäivä on SPR:n suurin vuosittainen keräys, jonka avulla kerätään varoja Punaisen ristin katastrofirahastoon. Varoilla autetaan sekä Suomessa että ulkomailla niitä, joilla on suurin hätä. Varoista vähintään 85 % käytetään suoraan avustuskohteen hyväksi. Lisää voit lukea Nälkäpäivän verkkosivuilta.

Sinut on haastettu mukaan kantamaan kortesi kekoon! Auttaminen on mahdollista ilman, että sinun tarvitsee edes nostaa takapuoltasi tietokonetuolilta.

Voit osallistua Blogiäidit ruokkii -haasteeseen sinulle sopivalla tavalla. Osallistuminen on luonnollisesti täysin vapaaehtoista.

1. Lahjoita
Tee omavalintainen lahjoituksesi Blogiäidit ruokkii -keräyslippaaseen tästä linkistä: http://www.lahjoituslipas.fi/nalkapaiva/blogiaiditruokkii/lahjoita/.Virtuaalinen keräyslipas on SPR:n palvelu, jonka kautta lahjoitukset menevät turvallisesti suoraan SPR:n tilille. Tavoitteenamme on kerätä yhteensä 500€ lahjoitus Nälkäpäiväkeräykseen.

2. Haasta
Kerro Blogiäidit ruokkii -haasteesta blogissasi ja haasta mukaan 3-5 äitibloggaajaa. Linkitä haasteeseen nämä ohjeet ja www-osoite virtuaalisen keräyslippaan sivuille. Jos blogillasi on Facebook-sivut, voit kertoa haasteesta myös siellä.

Blogiäidit ruokkii -keräyksen takaa löytyy kaksi äitibloggaria, Kepulaisen äiti Äidinmaitoa -blogista ja Suski  Piiri pieni pyörii-blogista. Heiltä saat tarvittaessa lisätietoa keräyksestä. Blogeissa raportoidaan myös keräyksen etenemisestä. 

Pikamuokkaus

Muutin nopsaan vähä blogin ulkonäköö ja ton nimen, koska se syyskuu siinä häiritsi mua niin etten pystyny kirjotteleen koko viikkoon :D oon vetäny mielettömät karkkisipsiöverit ja tuntuu, jotta kohta saan olla pää pöntös ellen korjaa itteeni tästä koneelta makkariin nukkuun. Yök! Joten lisenpää vauvaihkutusta luvassa piakkoin :)

....... pakko ehkä sen verran tähän jo kirjottaa, jotta ultrakäynti tänään oli maailman paras kokemus <3 ihana hoitaja, ihana lääkäri ja IHANIA UUTISIA! Meidän vauva on aivan normaalikokoinen ja alakautta synnytettävää mallia :) ja lisäksi lääkäri paljasti jotain muutakin, joka on ehkä havaittavissa blogin uudesta värimaailmasta :P

Nyt nukkuun (yrjöön ...) ..... :)

MAYDAY !!

Honasin yhtäkkiä, jotta blogin nimi on Kohti syyskuuta !! SYYSKUU ON HUOMENNA :D eihän tää enää voi olla sen nimine :P mihin ne kuukaudet oikeesti hävis?

PS: Nöpsy lähti ja täälä on hiljaasempaa ku koskaa. Tulis jo se vauva <3 vitsi vitsi, mun sairaalakassi on vieläki pakkaamatta :D mut rv 36 tänää <3

Turhanpäivästä lätinää vol. 1

Mulla on jotenki sellaanen tunne, jotta saan tehdä samanlaisia otsikoita vol. 120 saakka :D ei siis mitenkää niin, että valittaisin jotenki tylsyyttä tai tekemisen puutetta. Mulla ois ollu tänäänki tekemistä ja nytkin voisin olla ukkelin kanssa kylillä bändikeikalla, mutta MUA EI HUVITA :D mä haluan olla kotona ja polttaa kynttilöitä! Ja kattoo Neljän tähden illallinen, Kaisa ja puolivaltakuntaa, BB ja kaikki muuki turha shaisse mitä telkkari suoltaa :D

Oon ihan hulluna noihin kahvin tuoksusiin kynttilöihin! Ostin niitä jättiläjän Tiimarista eileen :)

Mä oikeesti suuren suuresti ihmettelen tässä välissä kaikkia niitä, jotka jo hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa alkaa uliseen, jotta koska se syntyy, yhyy ei se synny ikinä, miksei se jo synny :D ku jotenki musta on vaan niin ihanaa olla raskaana! Siis koska muuten saa hyvällä omallatunnolla olla tekemättä mitää? NEVER! Ja mä luulen, jotta mun tuloo ikävä tätä mahaaki :) mut ehkä sit ku viikkoja kertyy lisää, niin mäki alan tuskaileen. Mielummin en! Eileenki kerta lääkäri sano, jotta meidän vauvalaisella ei oo kiire tulla maailmaan. Katellaan sit jouluna :D

Meidän mutsi on ollu vähä shoppailemassa ja se lähetti mulle puhelimeen kuvia lakanakankaista, joista se värkkää pussilakanoita meille:

Noi kaks ekaa on aika hellusia noiden ronsujen takia :) ja sit tietty pakollinen Hello Kitty -lakana :D meidän vauva niin häpee itteensä isompana, jos se on poika, kun on joutunut nukkumaanki vaaleenpunasis hellokiteis :D voi raukkalaista!

Sit viel loppuun kaks asiaa, jotka aiheuttaa murhetta ja surua:
1. Oon koko ajan ihan soijas !!!!! Käyn suihkus ja puolen tunnin päästä oon ihan hiestämärkä. Yölläki pitää nukkua alasti, jottei huku omaan hikeensä. Mahtavaa :)
2. Nörbö on meillä huomenna vimpan kokonaisen päivän :( sitten mutsi ja isseepuoli tuloo perjantaina hakoon sen pois. BYHYY! Mä olin niin tottunu siihen. Aateltiin kyllä mennä mutsilaan lauantaina perästä, kun Nöpsyllä tulee kuitenki meitä niin kova ikävä :P

Sohvalla on parasta köllöttää, kun oikeessa kodissa ei saa, ettei nahkasohvaan tuu kynnen jälkiä :) Nöpsy on paras <3

 Kello on noin ja minä oon näin, mutta nyt mä ryhdistäydyn ja meen sänkyyn ennenku nukahdan tähän koneelle!

Lääkäriuutisia

Mulla oli tänää neuvolalääkäri ja sielä nyt sitten tehtiin semmonen havainto, jotta SF-mitta oli kasvanu yhtäkkiä hirveesti. Meillä on suvussa isokokoisia lapsia ja tän ku kerroin lekurille, niin hän tuumas, jotta laitetaanpa teille lähete lisätutkimuksiin. Eli parin viikon sisällä mennään vielä kuulemaan arvio vauvan koosta ja meitsin lantion leveydestä, jotta mahutaanko sieltä alakautta tulemaankaan. Oon ollut vähän maassa nyt, koska mun suurin toive oli, että saisin synnytttää luonnollisesti. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka mulla ois vaan nyt vähän suuri vatta, mutta asukas oliski iha normaali :) ja ainaski päästään nyt sit kerran viel ultraan katteleen tota kaveria <3

Faktat:
Raskausviikot 35+4
Paino 77.9kg (+480g viikko)
Verenpaine 91/77
Hemoglobiini 119
SF-mitta 34cm !!!!
Sykkeet 150

Vauvaostoksia

Otettiin viime viikolla oikein spurtti ja hommattiin vauvalle kaikenlaista puuttuvaa ja mä niitä äsken vähän kuvailin ja fiilistelin :)

Ekkuna alkuviikosta mulle tuli tekstari, jotta pakettisi on noudettavissa postissa ja olin ihan WHAT, ku en ollu tilannu mielestäni mitää. Mut nää olin laittanu tilaukseen jo heinäkuun alussa ja niillä vaan vähä kesti. Mun mielestä noi on ylisuloset yökkärit <3

Sitten paketissa oli myös ihanat mum&dad <3 me -justkat! Onneks en ollu muistanu näitä ja tietty olin just hamstrannu myssyjä urakalla :) no nyt niitä ainaski sit on! Henkkamaukalta siis tuli tää paketti. Olin tilannu myös yhden pyyhkeen vauvalle ja imetysliivit itelleni, mut niitä en nyt kuvaillu. 

Käytiin tuhlaamas mun synttärilahja 120 egen lahjakortti lastentarvikeliikkeeseen. Voin kertoo, et meillä oli aika hauskaa! Ukkeli valitti tutteja suurin piirtein koko sen ajan, ku mä keräsin kaiken muun :D mut emmä vieläkään oikestaan tiä onko meillä nyt oikeita ja tarpeellisia juttuja. Näillä mennään ainaski aluksi! Lisäks kävin tänää kaupoilla ja ostelin jotain vaippoi ja rasvoi yms. mut ne on viel pussissa jemmassa. 

Oli pakko heti vähä järjestellä tota hoitopöytää, kun saatiin jotain mitä siihen voi järjestellä :P toi on nyt vähän vielä sekasin, koska en oo päättäny mihin kaikki asiat sijotan. 

Ostettiin tommonen toinenkin hoitoalusta et saadaan se pesukoneen päälle, niin siinäkin on kätevä sit vaihtaa vaippaa, kun lavuaari ja vesi on lähettyvillä. Toi oli ukkelille joku ehdoton lemppari, koska se ei suostunu ees katteleen muita :) tai sit se vaa halus nopeesti pois :D ostettiin vielä mun lahjakortilla patja pinnasänkyyn ja kymppi jäi vielä käyttämättä. Mut aikas hyvin meni siis fyffee :)

Sitten vimppana mun lempparit <3 nää on kaikista hienoimmat vaunut, mitä oon nähny koko raskausaikanani, kun oon oikeita yksilöitä metsästäny. Toimivuudesta ja käytännöllisyydestä en tiedä, koska ei oikeen oo kokemusta vaunuista ennakkoon :D mut hyviltä tuntuu lykkiä ja noi saa sit joskus vaunuiksikin, kun se aika koittaa. Mie tyksin! :)

Nyt vaa sit ootellaa et mutsilainen kunnostaa pinnasängyn ja kuljettaa sen meille niin saan vielä senkin laittaa valmiiks :) sitte ootellaanki sitä uutta kämppistä ja oon valmistautunu venaileen ihan sinne lokakuulle saakka. Mun mielestä on parempi vaihtoehto aatella, et se tulee aikasintaan kuukauden päästä, mut sit kuitenki varppina kuuden viikon sisällä! Sitäpaitsi mä en oo vielä pakannu sairaalakassia :D kaikki nauraa mulle, ku kerron, etten oo valmis, kun ei oo omat kamat laukussa valmiina! Mut se tuntuu niin hassulta ruveta nyt laittamaan tavaroita, kun en oikein ees käsitä, et joskus mennään sinne synnärille :) oon kuiteski jo vähä alottanu tavaroiden tsekkailua ja valmiina on jo vauvalle kotiinlähtökuteet (tosin oon niistä aika epävarma), imetysliivit ja liivinsuojat, shampoo&hoitoaine, huulirasva, hammastahna ja vauvakirja. Osa tavaroista on kuitenki sellasia joita kaipaan vielä tässä kotioloissa, joten ne laitan sit ku oikeesti lähtö koittaa!

Nyt mä alan polttaa kynttilöitä ja vahtaan telkkaria. Huomenna lääkärineuvolaan!

Arkistojen kätköistä

Eli kuvia mutsilaisen jemmaamista vaatteista, jotka viime viikonloppuna löysin vintiltä:

Ihan peruspaitoja. Koot on vähä hakuses, ku noissa laput on vähä kulahtaneet :) mutta silmämääräsestihän toi ylempi on pienempi ja kaks muuta vähä isompaa :D

Nää potkupuvut on ehkäpä sulosimmat mitä oon nähny hetkeen :) noi on tullu äitiyspakkauksessa sillo, kun mua on ootettu! Miksei enää tuu tollasia kivoja värejä? 

 Noi on semmosta fleecematsku, mikä saa mut vähä epäileen et onks noi aika kuumat?! Mut toi ankkapuku on NIIIIIIIN sulonen!

Mä en oikeesti tiä onko noi levinny, ku meitsi läskiperse (melkein viis kiloo syntessäni) on noita käyttäny :D mut ne on tosi hassun malliset, jos niiden kuuluu olla tollaset. 

Otin mukaan kaks mekkooki, jos vauva sattuis oleen neiti-ihminen. Toi sininen laivamekko on mun mumman tekemä!

Sit viel muutamat sukat mutsi oli säästäny. Se ei ymmärtäny mihin kaikki pikkuveljen sinertävät sukat oli menny. Mut aattelin, et ei se pojasta hirveetä hinaajaa tee, jos se pikkuvauvana pitää vähä pinkkiä sukkaa :P

Mutsi oli ihan sitte varmuuden vuoksi säästäny myös parikymmentä pukluliinaa :D nauroin sille, että köyhät kyykkyyn! Mut ei se mitää, heitin ne yheksäänkymppiin pesukoneeseen ja ny ainaki pukluliinois löytyy :) muutenki alkaa olla setit pikkuhiljaa kasas, ku vaunutki saapu eileen ja tänään meen tsiikaan kaverin vanhaa telakka/turvakaukalosysteemiä, josko semmosen sit viel ostaisin. Kohta puuttuu enää asukki <3

Nöpsyn paluu

Nöpsy on mun kissa, jonka otin syksyllä 2008 ja jouluna 2009 hän muutti mutsin luo maalle :) Nörbö ei ollu mikää kaupunkilaiskissa! Mutta nyt Nöpsyläinen on tullut meille hoitoon, ku mutsi&isseepuoli lähti kesälomareissulle. Täälä hänellä on paremmat mahkut viihtyä, koska meillä on takapiha. Nöpsy ei oo siis ulkokissa, mutta hän kovasti tykkää valjaissa ja fleksissä jaloittelusta :) vuonna 2008 asuin kerrostalossa, jonka pihassa tapahtui ihan liikaa Nöpsyn makuun. Tänäänkin nurmikonleikkaaja aiheutti jännitystä ja koiran haukahdus oli liikaa ja pakenimme sisätiloihin :) loppu päivän se onki vaan makoillu soffalla! Nöpsyllä on myös erityiskiinnostus miessukupuolta kohtaan :P onhan hän tyttökissa! Mutta Nörbö lämpee oikeesti paljo enemmä miehille ku naisille. Mutsilaski se odottaa aina vaa isseepuolta himaan ja nukkuu sen mahan päällä. Ne on myös ukkelin kanssa aika hyviä kavereita!

Nöpsy tutustuu kuljetuskoppaansa! Mutsi heitteli sinne kissanameja ja Nöpöötes meni perässä. Me arveltiin, jottei se mahtuis kääntymään tuola, mutta arveltiin väärin ....

 .... koska hetken päästä, syötyään namut, se kääntyi ja jäi koppaan tsillaamaan! :)

Sitten se jopa nukahti sinne, mistä oltiin ihan ihmeissään! Se on nimittäin vihannu tuota kuljetuskoppaa aina, koska se joutui mun luona asuessaan sinne hyvin usein, kun matkustettiin mutsilaan aina viikonloppusin.

Autoon joutuessaan ilme oli kyllä vähän hämmentynyt ja alkumatka meniki valittaessa. Mut heittelin sille namuja tonne ja sit se loppumatkaksi nukahti!

Nyt se on täälä makoillu tosiaan soffalla koko päivän :) kysyinki ukkelilta, et onks toi iha normaalia vai onks se masentunu?! :D ukkeli epäili et kissat vaa nukkuu paljo ja niin se kyllä mutsinki luona tekee. Välillä se kyllä tulee tähän näppäimistölle kiehnaamaan ja vaatiin rapsutuksia :) 

Semmonen kissapäivä meikäläisellä on tänään ollu! Oon myös pessy hirveesti pyykkiä, koska sain mutsilta MEIDÄN vanhoja vauvavaatteita <3 kunhan ne on kuivia ja silitetty niin otan niistä kuvia! Niissä on meinaan asennetta :)

Neuvolahommia

En tiedä montako samanlaista otsikkoa mulla on, mutta enpä keksiny mitää muutakaa :) neuvola on kyllä meikäläisen elämän kohokohtia tällä hetkellä. Ja meillä oli maailman ihanin neuvolatätskä eileen, kun käytiin! Sen kanssa juttu luisti jopa niin kauan, että meni yliajalle. Se kyllä johtui vähän muistakin syistä. Sain meinaan hillittömän huimauskohtauksen, kun kuunneltiin sydänääniä ja se terkkari kokeili vattan päältä, et miten se vauva sielä pötköttää. Ilmeisesti olin liian kauan seljuullani. Siitä ku nousin, niin valahdin kuulemma ihan kalpeeksi, mua alko oksettaa ja silmis näky tähtiä. Koitin sitte istua tuolilla hetken ja leikkiä normaalia, mutta pakko oli jossain vaihees sanoa, jotta kohta lentää leksa eikä tähän tuoliin oo oikeen mitää tuntumaa :D sitte se autto mut takas siihen sängylle pötköttelee ja lähti hakeen lääkäriä, vaikka yritin sanoo, et oon iha okei. Lääkäri oli kuiteski varattu ja mulla oli iha normi olo, ku se tätskä tuli takas huoneeseen, joten sain sit lähtee ulos, kun lupasin, etten heti lähe ajaan autoo. Istuskelin pihalla, vedin pullollisen vettä ja soitin ukkelille, joka käski mun hakee jostain vaikka suklaapatukan, jotta saan verensokerit kohoomaan. Se autto ja pääsin sit kotiakki asti :) oli kyllä loppuillan iha hirveen huono olo ja makoilin vaa. Onneks ukkelin mutsi oli meillä käymäs ja se tiskas ja siivos keittiön, kun en syömisen jälkeen kyenny ku rojahtamaan sohvalle. Nyt on iha terve olo ja vauva on liikkunu koko päivän, ku mikäki aerobicohjaaja :)

Neuvolafaktat:

Raskausviikko 33+6

Paino 77.1kg (+350g/viikko eli vähä tasaantunu ikään kuin!)

Verenpaine 92/64 (tää oli taas yhtä matala ku aluksiki, mut se sano et no worries toisilla vaan on matalampi, kun toisilla)

Hemoglobiini 112 (taas saan ruveta nappaileen rautatablettei, jeij (not .....))

SF-mitta 29cm

Vauvan sykkeet 140

Ja tosiaan murmelssoni on kuulemma pää alahappäi, vaikka mulla pieni pelko persuuksis oliki, kun suuria liikkeitä ei tunnu useimmin, kun alavattassa. Ens kerralla siihe saadaan varmistus, kun on lääkärineuvola! Ja ens neuvolassa meillä on se oma neuvolatätskä, joka palaa lomilta. Sillo viikkoja taitaa olla sit jo yli 35 JAIKS! :)

Sitten, kun en oo enää raskaana aion ....

1. ... nukkua mahallani koko loppuelämän!! Taikka ainaki siihen asti, et tehää lisää vauvoja :P mä niin ikävöin mun maailman parasta nukkumisasentoa; mahallaan, pylly pystys ja kuolat tyynyllä :D 
2. ... pukea päälle tiukat farkut ja laittaa jalkaan korkkarit! Oon pyöriny nyt kaks kuukautta himassa pieruverkkareissa ja mua kyllästyttää, vaikka nää onki maailman mukavimmat housut. Sitte, ku taas mahdun vaatteisiin, niin aion pukee farkut, mun nahkatakin (ja saada sen myös kiinni asti) ja korkkarit ja kopistella menemään. En vaappua, niinku nykyää :D 
3. ... jumpata itteni hikeen! Tiedän, että tohon menee aikaa, kun pitää antaa kropan palautua yms, mut oonki varautunu, et vaikka sitte ens vuonna. Mun mieli huutaa combattirääkkiä tai kunnon juoksulenkkiä!
4.  ... mennä tatskattavaksi. Mullahan oli maaliskuussa aika ja meidän piti jatkaa mun selkää. Sinne piti tulla My Little Pony ja mä oon siinä päätökses pysyny, jotta se sinne tuleeki! Mun täytyis ottaa vaan selvää, että liittyyks imetykseen ja tatskaamiseen jotain vaaroja. Mulla on niin ikävä sitä tunnetta, ku tatskataan ja oon melkein huutamas, jotta STOP !! mut sit keräänki itteni ja kuva saadaan valmiiks ja fiilis on ku voittajalla :)
5. ... lähtee bailaamaan! Mulla on niin ikävä tanssimista! En oo käyny kertaakaa raskaana ollessa yökerhossa iha vaan siittä syystä, että ne on aina niin täynnä ja niissä on oikestaa aika helgen tylsää ... selvin päin :P ja tiän, jotta kaikki kunnon mammaihmiset vihais mua tän seuraavan lausunnon ansiosta, mutta MINÄ HALUAISIN OLLA HUMALASSA ! En tosiaankaa sillee änkyräkännissä, vaan seitinohuesti hiprakassa :D olis ihaninta mennä vaikka kaverien kans syömään, käydä parilla siiderillä jossain ja sit mennä loppuyöksi dansadansa! Tähänki voi mennä aikaa, mutta ei väliä .. vaikka sitte ens kesänä!
6. (tää seuraava kohta on näkymättömällä tekstillä enkä oikeesti oo kirjottanu tätä tähän :D) ... harrastaa seksiä normaalisti. Enkä aio puhua tätä mitenkää auki :D koska varmaa ainut kuka näitä mun kirjotuksia lukee, on pikkusysteri, enkä halua traumatisoida sitä enempää :D

Mua hävettää noi kaks vipaa kohtaa, mut hei mä oon ihminen! Ja tää ei tosiaankaa tarkota sitä, että oisin kypsänä raskaana olemiseen, en tosiaankaa. Mulla on ollu niin helppo raskaus, jotta tätähän vois jatkaa vaikka loppu vuoden ... VITSI VITSI! :D ei vaa oikeesti oon välillä surullinen, ku aattelen et kahen kuukauden päästä mä en enää oo raskaana. Tää on kuiteski eka raskaus, eikä tätä kokemusta tuu enää koskaa toiste :'( siks nautinki viimeseen asti! Sitäpaitsi millo muuten voin luistaa kaikesta ikävästä vaan vetoomalla siihe, et oon raskaana :D ja kaiken saa selitettyä itelleenki paljo helpommin, ku on raskaana! Esim. miks mun pitää taas kolmannen kerran tällä viikolla hakia Filmtownista karkkia? No tietty siks et oon raskaana :P tai miks mä en taaskaa menny tänää lenkille? Ai nii mähän oon raskaana! (eilen kyllä menin !!) Meillon vähä sotkusta, ku kato mä oon niin raskaana :D ai että mikä maailman ihanin tekosyy <3

Äippäloma

Tänään alko sit virallisesti meikämornan äitiysloma, wuhuu! Ja olo on kyllä ollu justiinki sen mukanen, jotta raskaana ollaan. On koko päivän yököttäny, mahaa on kiristäny ja pissalla on saanu hypätä vartin välein. Lisäks yleinen väsymys ja haluttomuus on vaivannu. Mut mua on ilahduttanu, eilisen hiljaiselon jälkeen, akrobaattivauvan voimistelut <3

Eileen iskä kävi meillä ja kasas siinä ohimennen meidän tietsikka- ja hoitopöydän. Tänään oon saanu siis taas sisustaa! Jeij! Homma alkaa olla muutamia puuttuvia juttuja myöten valamis :) aattelin sit kuvailla täällä. Harmi vaan, että ennen -kuvat unohtu ottaa :(

Tää mun kirjottaminen ei nyt oikeen lähe, joten toteenpa tähän loppuun vaan, että mulla on aika taitava kaveri; hänpäs teki elämänsä toiset rakennekynnet mulle ja ne näyttää tältä:

Superpaska kuva, mut noi on siis pinksut, joissa on vaaleeta glitterii päällä! IHKUU :)

Nyt mä kattelen Kakolaa (kakkoselta tuloo uusintoja) ja venailen ukkelia töistä himbee ja sit ZZZZZZzzzzZZZZ !

Mielipidekirjotus

Tänä aamuna rupes "raivostuttamaan" ja ihmetyttämään semmonen ilmiö, että jengi eroo ja seurustelee jo suurin piirtein seuraavana päivänä jonkun muun kanssa. MITÄ IHMETTÄ !?!? Mä ymmärrän tommosen käyttäytymisen yläasteella, kun ollaan vaan ehkäpä siks, ku kaikki muutki seukkaa. Ja sillo ei tosiaankaa voi aina tietää minkälaista ihmistä hakee taikka seurusteluajat ei oo niin pitkiä nuorella iällä. Mut siis ihan mun ikäset ja mua huomattavasti vanhemmat ihmiset seurustelee PITKÄSSÄ SUHTEESSA ja tulee ero ja sit heti onki yhtäkkiä uus muru kainalos, jota rakastetaan niin täysiä. Herää oikeesti kysymys, että A) etkö sä koskaa ollukkaa tosissas lovena siihen entiseen siippaan vai B) eikö ihmiset enää osaa elää yksin?!

Mulla ois myös heti pari esimerkkitapausta heittää tähän tyypeistä, jotka suhteessaan on pystyyn haukkunut eksänsä ja sitten kun ero on tullut, niin yhtäkkiä se eksä onki kelvannu. Rupee vähä epäilyttään, että oliko se eksä kuitenkin koko ajan  mielessä siinä uudessakin  suhteessa vai pitääks se vaan ottaa takas, että olis joku, jonka kanssa olla. Myös se hämmästyttääkummastuttaa, jos löytää yhtäkkiä jonkun uuden ihmisen, johon tulisesti rakastuu. MITEN?! Jos on edellisessä suhteessa rakastanut vuosia toista, niin ei sitä ihan viikossa unohda. Mun mielestä.

Tää kaikki saa mut oikeesti epäilemään, että ihmiset ei vaan osaa olla yksin. Ja se vasta onki jännittävä juttu! Jos ei osaa olla ittensä kanssa, niin miten ihmees pystyy olemaan jonkun toisen kanssa. Ja voisinpa tähänkin heittää pari esimerkkitapausta tälläsestä ihmisestä, jotka pakonomasesti vaihtaa suhteesta toiseen vaan siks, ettei yksin huvita olla, MUTTA niiden ihmisten suhteet kusee aivan JOKA KERTA! Monesti vieläpä samantyyppisistä syistä. Luottamuspula, erilaiset ajatukset parisuhteesta, muuten vaan yltiöpäinen riidanhaastamisen tarve .... mun  mielestä noi kaikki ongelmat kumpuaa semmosesta ydinongelmasta, ku että ihmisen ei oo hyvä olla ees ittensä kans. Suututtaa ihmisten dorkamaisuus ihmisisuhdeasiois. Ihan ku toista kohtaan vois käyttäytyä miten vaan. Ei oo kiva kattoo ku tyypit, jotka ei oman ittensä takia vaan pysty oikeisiisn suhteisiin, ajautuu yhteen sellasten ihmisten kanssa, jotka ois valmiita kaikkeen siihen mitä parisuhde pitää sisällään. Siittä tuloo vaan paskaa niskaan. Kaikille.

Ite voisin ainaki sen verra avautua, että jos mä en olisi edellisen pitkän suhteeni jälkeen ollu neljää vuotta yksin, niin emmä ehkä olisi tässä nyt kirjottelemas rauhas blogia, kun ukkeli on kylillä  baarifutisjatkoilla hillumas. Ehkäpä sitä sitte yksinolon jälkeen alkaa arvostaa toista ihmistä ja parisuhdetta vähä eri tavalla. Nih, olen puhunut :)

Tää biisi ei ehkä suoranaisesti viittaa aiheeseen, mut epäsuorasti sitte ees :D plus että tää on muutenki upee biisi <3

Kesäloman loppu

Solis sitte niinku meitsin kesälomat tältä vuodelta lusittu. Voin kertoo, että maailman oudoin kesä ikinä :D taikka siis tosi normaalihan tää oli varmaan kaikkien muiden ihmisten mielestä, mutta mun kesäksi tää oli tosi weirdo :) jos vertaa viime kesään, niin esimerkiksi terassilla roikkumisen määrä on laskenu 100 prosenttisesti jostain kumman syystä :P myöskään yksilläkään festareilla ei tullu hilluttua, ei harmita. Se vähän vetää suupieliä alaspäin, kun ei saatu aikaseksi lähtee Särkkiksee tai Lintsille. Yleensä oon kerran kesäs käyny jommas kummas. Nyt oisin laitteiden sijasta halunnu nauttia siittä huvipuistotunnelmasta :) huomasin myös, että tänä kesänä ei oo tullu käytyä muiden vuosien tapaan mutsilassa. Viime kesänäkin oltiin sielä jatkuvasti! Tänä kesänä ehkä viidesti :o uimassakaan ei tullu käytyä. Kerran käytiin mökilläkin oikein :D vois oikestaa ihmetellä, että MIHIN mä oon kuluttanu tän kuus viikkoo?!? No minäpäs kerron:

OON MUUTTANU !! :D ja ollu raskaana. Ehkä siinä on tarpeeks tekemistä yhelle kesälomalaiselle :P

Maanantaina alkaaki äippäloma ja siihen asti nyt vaan lorvin :) oltii molemmat raflapäällikön kans sitä mieltä etten tuu töihin pariksi päivää sekaamaan. Onneks mulla on megana hommaa, niin ei pääse pitkästyttämään! Kun kämppä on kuosis (en tosiaan oo vieläkään valmis tän kans!!), rupeen järkeileen kirpparikamoja ja otan myyntipöydän muutamaksi viikoksi. Ja huomenna opettelen kuulemma valmistamaan lihapullia :P kaikenlaista hommaa siis .. että meikäläinen onkin kiireinen nainen :D

Tässä ees yks kesäjuttu, mitä oon ehtiny harrastaa lomalla: MANSIKKAKAAKKU <3 nam, voin kertoo että OLI hyvää!

PS: mun mahan sisällä on välillä sellanenki zumbakarnevaali menos, jotta välillä tekis mieli ottaa puheyhteys sinne ja kysästä, jotta rauhaantuisikko hetkeks? :) mut sit samalla yritän vaan miettiä, että joskus sitäki tunnetta tulee ikävä :) jotta zumbaa vaa rauhas sielä <3

Lemppareita

Vasta tänään mä heräsin todellisuuteen ja tajusin, jotta ei morjes miten paljo me ollaan saatu kamaa ihmisiltä !! :o ihan vaan puhtaasti siis lahjotuksina. Tuntuu, etten oo ees muistanu kiittää kunnolla ... huoh. Meille ei oikeesti jää ostettavaksi ku vaunut! Ja tietty varmaa kaikenlaista tarvetta ilmaantuu sit ku vauvalaisen kans ollaan päästy elämisen alkuun :) mut niitä ehtii sit hommailla. Mut tässä nyt mun lempparijuttuja asioista, joita ollaan jengiltä saatu:

Mun mielestä toi syöttötuoli on ehkä mahtavin mitä oon nähny :D sen saa siis käännettyä tommoseksi ralliautoksi, joka keinuu! Sain ton meidän vauvan tulevalta kummitätskältä. Tosin se ei itekään vielä tiedä asiasta :D pitäis ehkä muistaa kysästä :P saadaan kuulemma maalata toi pinkinksi, jos tulee tyttö. Mut musta toi on iha kiva noinki! Ja sopii meidän kaikenkirjavaan keittiöön.

Toi turvakaukalo on niin retro :D siinä on siis pikkunorsujen kuvia! Värimaailma on aika ihastuttava :D ensiks aattelin, jotta kehtaanko mennä ton kans mihkää, mut sit tajusin, et kehtaan! :D kysyin vielä neuvolatätskältä et onks toi iha turvallinen, kun toi tosiaan ei oo iha viimesintä huutoo, mut se sano, että on. Pitää ehkä ostaa vaan jotkut pehmusteet noihin "hihnoihin". Tossa kahva on semmone liikuteltava, et sen saa taakse tueksi, jos tuossa haluaa pitää vauvaa ennenku sitä saa laittaa sitteriin. Tää saatiin mutsin kaverilta, jolta saadaan viel sänkykin, kunhan joku liikkuis tänne meille päin sen tuomaan :)

Nää ihanuudet sain meidän raflapäälliköltä, kun olin ehkä kolmannella kuulla :D olin vähä lost sillo koko asian kans, niin nää on ollu vaa muovipussis, kunnes muutettii tähän! Toi karvahaalari on ehkä maailman söpöin <3 vois hommata itelle samanlaisen! Noita kenkiä ei tarvita viel piiiiitkääään aikaan, mut ne on niin ylihelluset, et pidän niitä jo esillä vaatehuonees :)

Tämä body saatiin viikonloppuna mumman 80 vee bileissä! Meidän serkkujen äiti oli ostanu kaikille mumman lapsenlapsenlapsille (niitä on jo viis kappaletta!!) tälläset bodyt, tytöille vaaleenpunaset ja pojille siniset, ja mekin sitte saatiin, vaikkei olla viel ees maailmas :P mutta toi teksti on ihan paras <3

Semmosia juttuja! Kaikki lahjukset ois ollu kiva kuvailla, mutta näissäki oli jo tarpeeks hommaa, niin päätin valkata vaan spesiaalit. Mut se ei silti meinaa sitä, etteikö kaikki olis ihanaa (mitä ilmaseks saa :D) ! Täytyy sit muistaa, ku ite on omat lapsensa tehny, että kierrätys kunniaan ja uusia vauvaperheitä auttaa parhaiten laittamalla omat hyväksi havaitut tavarat ja vaatteet eteenpäin :) mut nyt mä siirryn elämässäni eteenpäin; meinaan nukkuun! Good night!

Ellos, tuo rahattoman ostosparatiisi!

Ellostili on kyllä oikeesti tälläsen pummin paras ostostelumesta :P mun lomarahat on ilmeisesti pärähtämäs tilille vasta ens viikon lopussa, jotta mikäs siinä ... kuus viikkoo samalla tilillä, mutta se ei mua pidättele :D ellostili on tosiaan siittä mahtava, jotta pienin kuukausierä on 5 euroo. Toki sinne sitte kerääntyy vähä sitä velkaa välillä, mutta joskus ku sitä maksaaki isompaa erää, niin äkkiä se on taas nollilla! Nyt mä oon tilaillu lähinnä vauvelin vaatteita ja tässä viimesimmät :)

Noi kaikki ylläolevat kuuluu samaan "starttipakettiin", joka makso 21 euroo eli melko edullista meitsin mielestä! Ehkäpä jotkut mutsilaiset ei tykkää pukee pikkuvauvoille mustaa, mutta mä kun oon tämmöne dramaattisten värien kaveri, niin halusin ostaa välillä jotaki muutaki, ku valkosta, ruskiaa, vihriää, beigee ... :) eileen iha innoissani esittelin noita ukkelin systerille, jotta "kato ny miten söpöjä haisunäädän kuvia!!" ja ukkelin systeri oli hetken hiljaa ja tuumas, jotta "eiks toi kuiteski oo pesukarhu?" :D no, meitsillä oli bilsa kutonen yläasteella :D ei voi kauhalla vaatia, ku on lusikalla annettu! 

Nää on melkein mun lempparia kaikista ostosteluista <3 noi aiheutti välittömän itkukohtauksen, kun otin ne ulos pussista :') ne on nii pieniä ja söpöjä. Toki mutsi kävi heti pilaamas mun ilon kertomalla, jotta "sä et oo kuule koskaa 56 kokoon mahtunu!" ja "meidän suvus on synnytetty isoja lapsia jo ties monennesko polves, niin iso vauva teillekki on tultava!" :D no ehkä mä sit annan noi jollekki pois jos meidän mukelo on jättiläinen :)

Tossa on sitte kirppariostokset. Paitsi noi pikkusukat on henkkamaukalta, jossa oli joku kampanja, jotta kaikki lastenosastolta ostajat sai viiden euron lahjakortin. Mäki sitte kahen euron sukkaostoksilla sain sen lahjakortin, jolla sit ostin itelleni paidan. Mutta siittä kuvaa myöhemmin! Noi muut vaatteet makso yhteensa 1,10€ joten ei menty vararikkoon :D koalapipo on mun lemppari <3

Mulle on vielä henkkamaukalta tulossa yks tilaus ja sitte mä aion lopettaa :) muuten hukun tavaramäärään. Ja täs muuttaes tuli taas sellanen ajatuski mieleen, jotta miks helkkaris ihmisen tarttee raahata mukanansa jukelitoon määrä roinaa. Oon niin luopunu taas kaikesta omaisuudestani tänki muuton yhteydes! Ens viikolla voisin tehdä postauksen lempparivaatteista, joita oon saanu jengiltä. Tai sitä seuraavalla viikolla :P nyt mä lähen mutsilaan, koska huomenna juhlitaan meidän mummaa, joka täyttää 80 vee <3 tänä iltana tehää viel mulle bilekynnet :) kaveri sai tällä viikolla geelikynsivärkit ja mä lupauduin uhrautumaan koekaniiniksi :D me niin tehää jotku iha överit!!