Ellen eka ...

... oksennustauti on viihdyttänyt meidän huushollia lauantai-sunnuntai välisestä yöstä lähtien. Elle on kyllä superreipas sairastaja! Oksentaminen on ihan kamalaa, sattuu ja suussa maistuu pahalta, mutta Elle on hoidellut homman kuin ammattilainen, jos niin voi sanoa. Kahden hutilaukauksen jälkeen oksennettiin jo oikea oppisesti sankoon. Session jälkeen Elle otti vesihuikan, kiitti ja jatkoi unia, kunnes oli uuden satsin aika. Ei turhaa marinaa tai draamaa, kehen toi meidän lapsi on oikein tullut?! :D  

Meillä oli eileen yhteinen vapaapäivä pitkästä aikaa ja oli tarkoitus ulkoilla ja nauttia hyvästä kelistä, mutta Ellen taudin takia makoiltiin sisällä ja kateltiin Muumeja. Onneksi lauantaina ehdittiin olla pihalla kimpassa, koska mulla oli ekaa kertaa uudella työmaalla lauantai aamuvuoro. Mä en pystyny millään käsittämään, että pihalla voi oikeasti olla jo melkein kesävaatetuksessa. Ilma oli niin huippu, rakastan sitä kun saa herätä auringonpaisteeseen! Mutta paino sanalla OLI ... nyt tuola sataa vettä. 

Lauantaina käytiin ehtoolla Makken kanssa keilaamassa, kun saatiin Elle nukkumaan ja mumma vahdiksi. Mä vasta nyt hiffasin ees hiukan keilauksen saloja ja itseasias, kun nyt tuli puheeksi, niin voitin Makken :P olin niin riemuissani tuosta voitosta ja muutenkin innoissani keilauksesta, jotta uhosin hommaavani oman pallon. Saa ny nähä toteutuuko, mut se olis kyllä mukava harrastus. 

Tänään ollaan Ellen kanssa kaksin kotona ja parannellaan tautia. Ollaan katottu tähän mennessä jo kolme kertaa Fröbelin palikat -dvd läpi ja onneks Elle halus nyt mennä nukkumaan, koska en ois ehkä jaksanu enää yhtään Huugi guugia tai pääolkapääpeppupolvetvarpaat -biisiä :D

 Toivottavasti oksennustauti ois meidän osalta nyt käsitelty ja päästäis palaamaan normaaliin arkeen!

"Äiti tuli!"

Kehuu Elle, kun tulin jumpasta! Oon hetken jo venaillut kahta peräkkäistä SELKEETÄ sanaa jossain tietyssä asiayhteydessä ja tänään se tapahtui. Hih, ehkä Elle joskus vielä puhuu niin että meki ymmärretään! Viikonloppuna kylläkin kuultiin Ellen suusta jo "kissa moi!", kun Roki-kissa tuli sisälle, mutta mä haluan merkata historiankirjoihin tuon "äiti tuli" Ellen ekaksi lauseeksi :D 

Äiti on muutenkin noussut hittilistan kärkeen tässä parin päivän aikana. Ennen meillä hoettiin koko ajan "iskä, iskä, iskä", mutta nyt osat on vaihtunut ja mä saan nauttia äitittelystä. On muuten aika ihanaa kuultavaa tuo äiti -sana <3 

Tänään on ollut ihan huippupäivä, kunhan selvittiin ensin työ- ja hoitohommista. Ollaan vaan hassuteltu, oltu pihalla, saunottu, syöty, kikatettu ja oltu aikalailla vaan kavereita. Harvinaista herkkua, kun päivä ei sisällä yhtään breakdance lattiaraivaria :D en oo nukkunu tänään päikkäreitä ja sen&herkkulakon ansiosta olo on kivan freesi. Joskin tällä hetkellä Attackin ja saunan jälkeen sopivan väsähtäny. Onneks mun päiväs on enää vaan yks mission ja se on sänky!

Life is good <3 

Pääsiäinen

... joka ei ollut jäinen! Teki mieli runoilla tohon loppuun :D meikämutsi Eino Leinona!

Pääsiäisenä meitä, kuten muitakin suomalaisia, suosi ihanat kelit! Mutta poiketen valtaväestöstä mä olin ylimäräästen vapaiden sijasta megauraputkessa. Nää on taas näitä ammatinvalintakysymyksiä. Silloin, kun muut on vapaalla ja viihtymäs, niin meikämutsi painaa duunia. Ei se oikestaan haittaa. Paitsi jouluna ja sen oon aina tapellu vapaaksi :D 

Elle lähti pääsiäisen viettoon mummilaan torstaina seuranaan Milla. Ajeltiin Makken kanssa perässä sinne sitten perjantai yönä töiden päälle. Mutta vaan käymään, koska lauantai-iltana oli taas töitä. 

Elle oli mummilassa väsännyt vitsat jo valmiiksi ja ehkä vähän opettellut virvon-varvon -lorua. Lauantaiaamuna päästiin sitten vaan suoraan asiaan eli noitakamppeet niskaan ja kerjuulle. "Meidän tiellä" asuu vain äiteen sukulaisia, joten kierrettiin siinä lenkki ja käytiin kerääs munat koppaan. Elle antoi oikeaoppisesti vitsan virvottavalle, mutta loru ei lähtenyt paineen alla. Saaliista kaveri oli erittäin kiinnostunut ja yritti kävellessäkin tsekkailla korin pohjan täyttymistä.

Pääsiäinen oli Ellelle paluu 90-luvulle vaatetuksen suhteen, koska mutsi oli jostain kaivanut mun vanhan 1-vee lahjaksi saadun hauskan pilkullisen haalarin ja sitä piti Ellelle heti koklata. Ilmeisesti meikämutsi on ollu vähä lihavempi lapsi, koska Ellelle toi oli nyt puolitoistavuotiaana vähän iso. Laitettiin Ellelle ekaa kertaa saparotkin <3 ai että, se oli söpö!

Myös pihavaatetuksessa noudatettiin samaa retrohenkisyyttä, kun mun vanha välikausihaalari kaivettiin arkistojen kätköistä. Ysäri-Elle, niinku Milla nimitti :D ihanat neonsävyt ja toi kuviointi on jotain ihan tajutonta! Tajuton oli myös sää. Ellellä oli välillä kuuma, jos pidettiin hanskoja sen käsissä !! What. Nyt on huhtikuu. Mut emmä valita!

Mulla oli maanantaina pääisäisen ainut vapaa ja se vietettiin myös mummilassa. Elle esitteli mulle kaikki mummilan pihaleikit ja sitä tekemistä olikin hurjasti. Pääsiäisen kohokohta oli naapurin pienet kilit, joita Elle kävi tsiikailemassa aamuin illoin. Toinen lempparijuttu oli mun kummityttö, joka oli myös vierailulla mummunsa luona. Ne kaks on vaan niin suloisia yhdessä, kun he käsi kädessä kulkevat paikasta toiseen. Muita ulkopuuhia oli tietysti kiikkuminen, hiekkakakkuilu, pyöräily, kissojen hoitaminen (jahtaaminen) ja nurmikon leikkuu omalla pikku leikkurilla, jonka mummi oli ostanut. Mummi oli hankkinut myös pienen kärryn, jolla Elle kiikutti pihalelujaan paikasta toiseen. Mummilassa on niin ihanaa, kun ulkona on tilaa leikkiä ja touhuta! 

Maanantaina avattiin myös grillikausi, kun mutsi kaivoi esiin Luciferin :D meitsi veti juustomakkaran tikun päähän ja savustin sen notskissa mustaksi, kun en malttanut oottaa hiillosta. Elle söi melkein kaksi nakkia. Ja dippas ketsuppiin, niin että ysärihaalari alko kaipaamaan pesukonetta. Pääsiäinen meni muutenkin taas ihan syömiseksi mun osalta. Miks aina juhlapyhät on meidän perheessä yhtä ruokailua?! Ellekin pääsiäisherkutteli eikä suosikki suinkaan ollut grillinakki vaan perinteinen tai moderni tai pieni tai iso tai valkosuklainen tai suklainen tai täytetty SUKLAAMUNA. Kaikki meni alas. Jopa käärepapereineen, jos kukaan ei aukaissut :D

Tänään käytiin aamusta vielä mummilassa pyörälenkillä tai mutsi&Elle pyöräili ja mä juoksin. Sitten mutsin piti lähteä töihin ja me suunnattiin Ellen kanssa nokka kohti himaa. Kotona ootti iskä (ja tuhatmiljoonaa kotityötä ... miksei aina vois vaan luuhata muiden nurkis?!) ja pian saapui myös Ellen mumma, jolla oli heti tekemistä mielessä. Hän oli bongannut kirpparilta Ellen huoneeseen sopivan pöydän, jota lähettiin tsekkaan. Pöytä ja kaksi tuolia maksoi vain 19 euroa ja tykkäsin sen väristä, joten ostettiin ne. Nyt Ellellä on sitten oma pöytä piirrustelua ja muuta askartelua varten. Ei tartte enää seiniin piirtää. 

Muuten päivä onkin kulunut pihalla ollessa. Meidän talon himmeeseen lapsien pihapuuhavalikoimaan kuuluu hiekkalaatikko ja kaksi normaalia keinua. Ja niillä Elle saa sitten pärjätä, jos ei lähdetä leikkipuistoon. Nykyään niistä onkin jo iloa, kun Elle on addiktoitunut hiekkakakkujen tekemiseen ja nyt uus juttu on tuo isojen tyttöjen keinussa kiikkuminen. Vaatii vielä keskittymistä, kuten ilmeestä huomaa :D

Se siitä lätinästä ja kuvaoksennuksesta. Mun pitäis oikestaan olla jo nukkumassa, koska huomenna on klo 7 aamu ja Elle pitää viedä ensin hoitoon. Tervetuloa arki, jipii!

Kuulumisia

En tajua bloggaajia, jotka keksii aina hyvät otsikot. Toi otsikko on ehkä maailman vaikein asia. Räjäytin taas pankin tolla mielikuvituksellisella otsikoinnilla. Huoh.

Nyt on Tampereelta kotiuduttu ja sen jälkeen meikämutsin ohjelmistossa onkin ollut pelkästään töitä. Ja flunssaa. Tulin Tampereen reissulla kipeäksi. Onneksi tää on jo helpottamaan päin, niin pääsee pian sporttihommiin. Nyt on melkein viikon ollut katkolla jumppailut ja katkolla on myös heiaheia-analyysit. En ehtinyt viime viikolla tekemään sitä Tampereen reissun takia ja flunssan takia en oo sit urheillut eli nyt ei oo mitään kerrottavaa. Buu.

Tampereesta vielä sen verran, että käytiin Stockan Hulluilla Päivillä, kreisi mesta! En ollut koskaan aikasemmin käyny ja menohan oli kuin Kristiinan kesämarkkinoilla potenssiin 100. Jotenkin sen kaaosmaisen tunnelman vielä kruunas joku ihme torvisoittokunta, joka veivas biisiä rullaportaiden välikössä. Himpunverran hihitytti ja mietittiin, että kuka oli keksiny moisen idean. Elle oli kyllä ihan päällikkö koko sen iltapäivän, kun shoppailtiin. Kaveri istuskeli ihan tyytyväisenä rattaissa, kunhan sai vaan syötävää&juotavaa ja välillä käytiin leikkipaikassa laskemassa liukkaria ja pyörimässä karusellissa. Elle oli aika pro karusellikävijä, vaikka olikin ekakertalainen. Pakko päästä kesällä Särkänniemeen!

Mun hullutpäivät -kohokohta oli, kun löysin kauan himoitut vaaleanpunaiset Converset hintaan 59,90€ !! Tai niin mä luulin. Kunnes menin kassalle ja sain kuulla, että tarjous oli vain kanta-asiakkaille. Eihän mulla mitään Stockan kanttiskorttia ole, vaikka aika monta turhaa korttia lompsasta löytyykin. Mun takana kassalla oli joku mies, jonka kanssa oltiin aiemmin vaihdettu pari sanaa kassajonojen pituudesta yms small talkkia, ja hän kysäisi kassatyöntekijältä "entä jos mulla on tää kortti ja me ollaan vähä niinku samaa perhettä?" Mun yllätykseksi kassan tyttö suostui ja mä sain alennuksen, jipii! Kiitin sitä ukkelia tuhannesti ja vielä enemmän. Koomisen tästä tilanteesta teki se, että samalla, kun se mies kehui olevansa mun kanssa samaa perhettä, niin sen vaimo saapui paikalle ja tokasi "ai ootte vai?!?" :'D Tampereella on kyllä huippuja ihmisiä, kaikki on niin hyvällä päällä ja ystävällisiä.

Se Tampereesta. Paitsi, että taidan olla rakastunu siihen paikkaan <3 vois joskus jopa harkita muuttoa. Mutta shoppailuista vielä sen verran, että eileen saapui (jälleen) henkkamaukkapaketti täynnä kevätkesävaatteita ja kävin Specsaversilla tilaamassa uudet aurinkolasit x 2 ! Kesä kesä kesä <3 

Nyt mä viihdytän itseäni makselemalla taas vähän laskuja ja Ellen herättyä riemu oikeen repee, kun kaivetaan imuri esille. Vapaapäivät on kiva viettää siivotes (NOT)!

Liukumäkeilyä ja hiekkakakkuja

Ensimmäinen kokonainen Tampere -päivä alko (liian) aikaisin, kun Elle päätti herätä klo 7.01. Olin unohtanut, että tyttärelläni on tapana herätä ennen sianpieremää, kun ollaan reissussa. Aamunaama oli siis melko väsynyt, mutta jotenkin päästiin yllättävän nopsasti vauhtiin. Ehdittiin jopa katella Muumit. Se on jonkin asteinen saavutus aamuhommissa :D

Meikkailun (Ellekin lainas mun meikkivoidetta ja loihti itelleen nude-huulet) ja kuvailun jälkeen lähettiin ulos. Saatiin eileen yöllä idea; pakko päästä Pikku Kakkosen leikkipuistoon! Ollaan käyty sielä joskus kersana ja muisteltiin, että se oli THE leikkipuisto silloin. Ekaan bussiin ei mahuttu, joten lähettiin metsästään toista pysäkkiä ja oltiin siinä vaihees Millan kanssa jo ihan jäässä :D miks aina keväällä pitää roikootella liian vähissä vaatteissa?! 

Pikku Kakkosen puisto löytyi hyvin, vaikka Milla epäili omia Tampereen tuntemustaitojaan. Mulla meinas olla hiukan vaikeuksia saada se puiston portti auki, mutta onneks Milla tajus senkin :D puistossa oli aika paljon porukkaa ja Ellellä meni ekat minskat paikallaan pönöttelyyn. Mä kävin hakemassa Wayne's Coffeesta mulle ja Millalle kaakaot, jotta lämmettäis, ja sillä välin Elle oli uskaltautunut kiipeämään johonkin laivaan leikkimään. Sitten kaveria ei pysäyttänyt mikään ja veivattiinkin edestakaisin hiekkalaatikon ja liukumäen välillä. Elle tärisi innosta ja mä&Milla kylmyydestä :D

Elle oli puistoilun jälkeen väsynyt mimmi ja pilkki koko bussimatkan. Ellen nukkuessa päikkäreitä me tehtiin Millan kanssa ylihyvää ruokaa; cannelloneja. En ollu koskaan aikasemmin maistanu niitä enkä tietty tehnytkään. Ei ollu Millakaan ja täyttämisvaiheessa otettiin puhelu Millan kaverille, koska ei meinattu tajuta, miten saadaan täyte pysymään sielä cannellonin sisällä :D loppujen lopuksi ne oli helppo täyttää ja sitten vain uuniin puoleksi tunniksi. Vedettiin jäätävät satsit ja Ellekin tykkäs. Söin yhden vielä iltapalaksikin äsken. Tää reissu on jo tähän mennessä ollut yhtä ruokailun riemujuhlaa :D ruoka on mun ja Millan toinen yhteinen INTOHIMO cheerleadingin lisäksi :D

Iltapäivällä lähettiin uudestaan ulos ja tietty tällä kertaa pihalla oli ihanan lämmin, kun mä olin aamusta viisastuneena pukenu päälleni suurinpiirtein pilkkihaalarit. Milla lähti keskustaan johki haalaripartyihin ja me jäätiin Ellen kanssa palloilemaan Hervantaan. Katseltiin jonkun lammen (??) rannassa sorsia ja Elle oli aivan intona. Se osoitteli vedessä olevia sorsia ja toisteli "lintu! OHHOH!" :D sen oli ehkä vaikea käsittää miks linnut ui vedessä. Aurinko paisto ihanasti ja kaikki oli coolia, että oli pakko ottaa kuva ja lätkästä se oikein tännekkin, vaikka yleensä vihaan maisemakuvia. Kevät kevät kevät <3

Löydettiin kivan näköinen leikkipuisto, mutta se oli niin täynnä väkeä, että jätettiin väliin. Perustelin itelleni, ettei Elle muka pärjäis näin kokemattomana leikkipuistoilijana niin ison väkimäärän keskellä, mutta jälkikäteen aloin miettiä oliko se ehkä meikämutsi, jota jännitti enemmän. Mua jotenkin vaan ahdistaa kaikki ne äiteet ja ehkä vähän ne lapsetkin. Älkää kivittäkö mua! Mentiin sitten Millan taloyhtiön leikkipuistoon, jossa Elle taas ihan intona laski liukumäestä ja teki hiekkakakkuja. Mulle jäi vaan jotenkin vähän huono omatunto siitä, että toin Ellen mielummin leikkimään yksikseen, koska MUA ahdisti täyteen ahdettu leikkipuisto. Kiva, jos Ellestä mun takia tulee joku syrjitty öykkäri, joka ei hallitte sosiaalisia tilanteita :D

Nyt mä oon niin naatti (ja täynnä), että aion mennä sänkyyn lueskeleen blogeja. Oon oikeesti niin addiktoitunut pariin blogiin, et oon ihan hämmentyny, jos ei pariin päivään tuu uutta postausta :D tervettä?!

Tampereella!

Mun ja Ellen kauan odotettu loma Millan luona starttas tänään. Ollaan täälä lauantaihin saakka, jipii!

Aamulla pikashoppailtiin Ellelle uudet rattaat, koska vaunujen rengas oli totaali hajalla. Aiemmin luultiin, että pelkkä sisäkumin vaihto riittäisi, mutta väärässä oltiin, koko rengas oli ihan mäsänä. Ostettiin Ora -merkkiset kevyet, mutta melko isorenkaiset rattaat, joilla voidaan vetää kesällä myös lenkkiä. Käytiin katsomassa niitä jo maanantaina, mutta aateltiin vielä silloin, että korjataan se vaunun rengas. Nyt vaunut meni vaihdossa eli meillä ei oo enää niidenkään säilytysongelmaa.

Uusien rattaiden, jättirinkan ja matkasänkyn kanssa paineltiin asemalle ja hypättiin junaan. Olin varannut perhehytistä paikan, koska se on helpoin tapa matkustaa Ellen ja järjettömän tavaramäärän kanssa. Tällä kertaa perhehytti oli täynnä ja matkaseurana oli oikein mukava äiti lapsineen. Ellen matka sujui nopeasti kirjoja lueskellen ja pari vuotta vanhemmat tytön touhuja seuraillessa.

Tampereella meitä vastassa oli Milla! Jatkettiin asemalta matkaa bussilla ja Elle sai/joutui kävellä, koska rattaiden kyydissä hengasi jäätävän iso matkasänkysäkki. Oikeasti Milla kanniskeli Elleä melkein koko matkan, koska Tampereen ruuhka oli melko pelottavaa, jos vertaa kotipuolen meininkeihin.

Millan luona Elle levitti ekaksi kaikki mahdolliset ja mahdottomat tavarat pitkin kämppää. Ja me tehtiin Millan kans ruokaa ja juteltiin cheerkuulumiset. Perus! Meitä ei oikeesti kukaan jaksa kovin kauaa kuunnella, koska aina jossain vaiheessa puhe kääntyy tsiipparointiin. Pikkuvelikin on ihan traumatisoitunut lapsena, kun katottiin 24/7 tsiippavideoita :D

Gourmet-aterian (makaroonia ja jlihaa) jälkeen lähettiin Duoon shoppaileen lähinnä K-kaupan euron tarjouksia. Niiden lisäksi keksin ostaa Ellelle sellaisen pytyn päälle laitettavan lastenistuimen, koska Millan luona ei oo pottaa. Kaupassa käynnin jälkeen Milla meni treeneihin ja me jäätiin Ellen kanssa sekottaan&sotkeen paikkoja. Jouduin jo kerran kaivaan imurinkin esiin. Ah, rakastan tätä Ellen sottapytty vaihetta <3

Huomenna Milla on aamupäivän meidän kanssa ja koitetaan keksiä jotain hauskaa teksaa. Tai sitten mä meen testaan Tampereen LadyLinen. Huippua olla pitkästä aikaa täälä <3

Puolitoistavuotias minimimmi

Saisko tähän kohtaan taas päivitellä tätä ajan juoksua. Missä välissä Ellestä tuli puolitoistavuotias? Oon niin turtunut tähän viikkojen ja kuukausien ohi hurisemiseen, etten jaksa kohta enää hämmästyä. 

Halusin tehdä tälläisen, mitä Elle duunaa puolitoistavuotiaana -postauksen ja etukäteen jo infoan, että vaikka tulen tässä kehumaan lastani ja luettelemaan erinäisiä hänen osaamiaan taitoja, niin tarkoitus ei ole kuulostaa leuhkalta tai tehdä Ellestä jotain superlasta, joka osaa kaiken :D haluan vain saada muistiin mitä Elle tässä iässä osaa ja sitäpaitsi, jos mä en kehu omaa lastani niin kuka sitä sitten kehuu, hehe! Joskus vaan särähtää korvaan tai ottaa silmään, kun äiskät innokkaana luettelee pentujensa skillssejä, enkä ite halua vaikuttaa siltä, että pidän Ellelle täälä jotain temppukoulua, että saisin kerskailla muille, miten taitava meidän ipana onkaan. Ja nyt; ASIAAN!

Elle on melkoisella temperamentilla varustettu aika pienikokoinen, mutta suuri egoinen tytteli! Elle tietää tasan tarkkaan mitä haluaa ja pitää huolen, että se tapahtuu. Elle on reipas ja sosiaalinen, mutta toisaalta uusissa tilanteissa tai tuntemattomien kanssa ehkä vähän ujo ja hiljainen. Yleensä Elle on iloinen ja naureskelee&lauleskelee, mutta on myös päiviä, kun kaikki kiukuttaa. Toisin sanoen Elle osaa näyttää tunteensa. Elle on aikamoinen hassuttelija ja tykkää, kun hänen kanssaan temppuillaan. Elle leikkii mielummin seurassa kuin yksin ja on muutenkin läheisyydenkaipuinen tyyppi. Välillä saadaan pusuja ihan jatkuvasti.

Ellen puolitoistavuotisneuvola mitat oli 82 cm ja 9,5kg ja edelleen kaikkia hiukan huolestuttaa Ellen painon hidas nouseminen. Ite en ole niin huolissani, koska näen minkälaisia ruoka-annoksia kaveri välillä vetää. Elle oli neuvolassa muutenkin perus Elle eli höpötteli, rakensi palikkatornin, toi lääkärille leluja pyydettäessä, toisteli lauseiden viimeisiä sanoja ja joogaili omiaan lääkärin ja mun höpistessä. Seuraava neuvolakäynti sovittiin kesän loppuun, koska painoa halutaan hiukan vielä tarkkailla.

Elle on menevä likka ja hän kulkeekin meidän mukana paikasta toiseen tosi sujuvasti. Ehkä Elle on vauvasta asti tottunut siihen tai sitten hän vain on niin sosiaalinen tapaus, että mitä enemmän ihmisiä&tapahtumaa niin sitä parempi. Käydään Ellen kanssa viikottain kotiäitijumpassa Ladyllä ja Makke on ollut Ellen kanssa pari kertaa avoimen päiväkodin toiminnassa mukana. Muutaman kerran lähiaikoina ollaan oltu mun työmaalla keilaamassa ja Ellen lempparijuttu on noi kuvassakin näkyvät keilakengät. Ne pitää Ellen mielestä hauskaa soundia ja niillä on kiva yrittää hyppiä. Elle on myös melko tottunut ravintoloissa kävijä ja sielä hän jaksaa hyvin odottaa ruokaa pöydässä ja saadaan kaikki rauhassa syödä, koska Elle ei pahemmin sabotoi vaan keskittyy olennaiseen; ruokaan!

Reissun päällä Elle on ehkä hiukan hiljaisempi eikä kovin helposti sano kellekkään randomille ees moikka. Mutta muiden lasten seurassa Elle on liekeissä ja tykkää seurailla kaiken ikäisten lasten leikkejä. "Vauva!" Elle sanoo jokaisesta näkemästään lapsesta, oli kyseessä sitten oikeasti pieni vauva tai 10-vuotias Ellä puolet isompi tenava :D

Pihaleikit on Ellen suosikkijuttu tällä hetkellä. Papio (eli lapio :D) otetaan mukaan jokaiselle pihareissulle ja hiekkalaatikolla neiti viihtyy useamman tovin. Silti lemppariasia koko maailmassa on ehdottomasti kiikkua eli keinuminen. Elle jaksaisi istua keinussa tunninkin putkeen ja joka kerta, kun touhua yrittää lopettaa, Elle huutaa "KIIKKUA!!" Pyörälenkilläkin on kiva käydä ja on Elle parit kerrat kokeillut jo omalla pikkupyörälläkin ajamista.

Sisällä Elle touhailee milloin mitäkin. Yleensä kuskailee kaikenlaisia tavaroita paikkoihin, jonne ne ei kuulu ja mä kuskailen niitä sitten takaisin omille paikoilleen. Ellellä on aika vähän leluja, joilla hän aina leikkisi, mutta silti joka kerta, kun mumma tulee Elleä katsomaan, Elle vetää mumman heti kädestä pitäen Ellen huoneeseen ja toteaa "leikkiä!" Ja jos mumma yrittää lähteä kesken kaiken huoneesta, niin Elle huutaa "istua!" ja osoittaa lattiaan. Että tämmönen pikku pomo meillä majailee! Ehkä Suomen Puolustusvoimat vois olla tulevaisuuden työpaikka :D

Ellen lemppari sisähommissa on kirjat. Varsinkin iltasella selaillaan kuvakirjoja ja ennen päikkäreitä mä luen Ellelle ihan oikeita satuja. Ellellä oli yhdessä vaiheessa addiktio äitiyspakkauksen Pikku Poro -kirjaan ja nimenomaan siihen yhteen loruun, joka alkaa jotenkin näin  pam pam papupata tam tam taputapa ja sitä piti lukea uudelleen&uudelleen ja lopulta mä kyllästyin ja piilotin se kirjan. Kiva mutsi :D nyttemmin Ellen suosikeiksi on muodostunut kaikki Muumi-kirjat, koska muumi on vaan parasta maailmassa (heti kiikkumisen jälkeen), ja Puppe-kirjat, koska niissä on niitä kurkkausluukkuja.

Elle syö vähän vaihtelevalla menestyksellä. Aamuisin oikein mikään ei maistu (äitiinsä tullut siinä) ja tänäkin aamuna puurot sotkettiin maitokuppiin mielummin kuin laitettiin suuhun. Oonkin todennut, että jukurtti toimii Ellellä parhaiten aamupalana. Ollaan ostettu kaappi täyteen Nestlen Jogolino mansikkabanaani jukurttia, koska se oli viime kuussa Sittarissa tarjouksessa. Tarjoushaukka iskee! :D Syömisen sijaan Ellelle maistuu aamulla maito. "Aitoa" on suurinpiirtein eka sana, mikä aamulla kuullaan Ellen suusta.

Lounas ja päivällinen maistuu Ellelle aamiaista paremmin ja Elle onkin sellaisen perus kotiruuan ystävä. "Akaroonia" (makaroonia), "Jihaa" (lihaa) ja "Peuaa" (perunaa) syödään meillä hyvin usein. Mä teen tosi paljon samoja ruokia ja meidän ruokailuista aion tehdä postausta vielä erikseenkin, joten ei tässä sen enempää.

Elle on yksivuotiaasta lähtien syönyt itse lusikalla ja pikkuhiljaa haarukalla syöminenkin alkaa onnistumaan. Lisäksi harjoitellaan oikeasta mukista juomista, ja vaikka nokkamuki on vielä se kivoin kuppi, niin kyllä normimukista juominenkin alkaa sujumaan. Elle osaa ruokailun päätteeksi sanoa "KIITTI!" ja sen lisäksi "Astilli!" eli pastilli ja jos sitä pastillia ei ala kuulumaan, niin Elle kyllä korottaa ääntään niin kauan, että pastilli kaivetaan esiin. Annetaan joka ruokailun jälkeen Ellelle Herra Hakkaraisen -pastilli ja se toimii samalla palkintona hyvästä syönnistä ja kauniista kiitoksesta :)

Bloggaajia ja fb-äitejä yleensä moititaan siitä, että kaikki lasten kakallakäyntiasiatkin kerrotaan julkisesti ja oon osittain samaa mieltä, mutta tähän on pakko kertoa muutama sana Ellen pottailusta. 

Elle osaa käydä potalla sekä pissalla että isommalla asialla, mutta ei osaa itse tunnistaa hätää. Ei pidetä kotioloissa Ellellä vaippaa ja höpötetään varttin välein "pitääkö potalle?" .... jos muistetataan :D sitten on niitä hetkiä, kun ei muisteta ja housut kastuu. Ellen palkinto onnistuneesta vessakäynnistä on wc-pöntön vetäminen, jonkä hän saa tehdä aina, kun setti tulee pottaan. Pelkästä potalla istuskelustakin saa kehut eikä potalle koskaan pakoteta. Vaippa on kuitenkin käytössä 70% ajasta, joten vielä on pitkä matka kuivaksi! 

Elle on aikamoinen tihutyöntekijä. Hiljaisuus on merkki siitä, että ollaan jollain kielletyllä asialla! 

Tällä viikolla Elle piirsi seinään ison taideteoksen, onneksi lyijykynällä. Viime viikolla Elle oli löytänyt mun lompsan ja piilottanut kortteja pesukoneen alle. Lisäksi kaikenlainen tavaroiden levittely on ykköspuuhaa. Pakastepussirulla on kiva pärvöttää auki. Samoin vessapaperirulla, foliorulla, leivinpaperit yms. Pyykinpesukoneesta löytyy välillä Ellen leluja, iskän puhelin tai keittiötarvikkeita. Mun henkilökohtainen lemppari Ellen kepposista on Makken puhelimella randomeille soittelu :D Makke (dorkana) antaa Ellen räplätä puhelintaan, jonka johdosta monesti kaverit&tuttavat soittelee Makkelle "Olit soittanu?" :D Makke oli aluksi ihan WTF?! kunnes tajus, että Elle rimpauttelee ja lähettelee niitä vanhoissa Nokia-puhelimissa olevia automaattiviestejä, kuten "Soita myöhemmin, olen kokouksessa" :D

Elle on vihdoin&viimein käsittänyt myös nukkumisen tärkeyden ja yöt on jo tovin sujunut ilman herätyksiä. Elle menee nukkumaan noin klo 21 ja herää aamulla kahdeksan maissa. Paitsi jos lähdetään hoitoon heti aamusta. Silloin Ellen täytyy herätä puoli seitsemältä. Päiväunet Elle nukkuu noin klo 12-14.

Puolitoistavuotias Elle osaa mun mielestä jo ihan mukavan määrän sanoja ja niiden merkityksiä. "Mammia" on tän päivän hittijuttu. Se tarkoittaa sitä, että mennään mun&Makken sänkyyn makoilemaan. Myös "häpi" on tän hetken lemppareita eli silloin kuunnellaan Youtubesta Pharrell Williamssin Happy -biisiä ja jorataan. Pitäis saada siitä videomatskua, koska se on niin hauskan näköistä. Ellellä on ihan omat tanssikuviot :)

Elle on myö aika näppärä likka hoksaamaan asioita. Esimerkiksi, jos pikkupallo menee sohvan alle, hakee Elle harjan tai lastan, jolla saa koukattua pallon pois. Housut Elle osaa pukea ja saappaat tai isommat talvikengät menee helposti jalkaan. Ulos lähtiessä pipon pukeminen onnistuu ja hanskojakin kovasti on yritetty itsenäisesti käteen.

Semmoisen minimimmin seurasta saadaan nauttia! Elle on ehdottomasti ja sataprosenttisesti parasta mitä mun elämässä on tapahtunut <3 innolla odotan tulevia vuosia ja sitä minkälainen tyyppi Ellestä oikein kasvaakaan. Onnellisena ja kiitollisena saa olla, kun on saanut noin ihanan ja terveen tyttären <3

Ellen hoidon aloitus -höpinät ja vapaapäivän kuulumiset

Meidän miniperheessä koettiin viikon alussa jänniä hetkiä, kun Elle aloitti hoidon perhepäivähoitajalla kolmen pojan kaverina!

Makke vei Ellen maanantai aamuna puoleksi päivää hoitoon, koska haluttiin kokeilla yksi päivä tollee puolikkaana ennen varsinaista hoidon aloitusta. Mä olin ihan hermona töissä ja soitin Makkelle jo varttin yli kaheksan "MITEN MENI?!" Kuulemma hyvin. Elle oli mennyt muiden kanssa syömään puuroa ja Makke oli vaan lähtenyt. Ei draamaa. Varttin yli yksitoista soitin jälleen Makkelle "MITEN MENI?!" ja kuulemma hyvin, oli vastaus jälleen. Elle ei ollut itkenyt kertaakaan hoidossa, oli syönyt hyvin ja leikkinyt muina naisina, ihan ku ois aina ollut hoidossa :)

Tiistaina oli THE päivä. Heräsin ite kuudelta, että kerkesin järjestää tukan ja kammata naaman. Herätin Ellen puoli seitsemältä enkä oikein tiennyt miten, kun ei ollut koskaan aikaisemmin tarvinnut Elleä herättää. Kutittelin varpaita ja toistelin huomentaa. Oon aina vihannut ihmisten herättämistä. Elle oli helppo herätettävä, koska hän vain nousi istumaan ja totes "huomenta". Kysyin mennäänkö hoitoon? Ja vastaus kuului: "HOITOON!" Elle oli innoissaan. Puettiin, juotiin hiukan maitoa ja lähdettiin. Elle taapersi nalle kainalossa autolle :') Hoitotäti odotteli jo Elleä. En tajua miten joku ihminen voi olla niin varhain niin messissä :D Riisuin Ellen ja sitten tuli se hetki, jota olin eniten jännittänyt, kun piti lähteä. Mun mielestä Elle näytti siltä, että se alkais itkeä, mutta iltapäivällä sain kuulla ettei Elle ollut itkenyt ollenkaan. Oltiin etukäteen sovittu, että kun heipat on sanottu, niin lähden vaan, vaikka meitä kaikkia itkettäis. Autossa mua sitten vähän itketti, mutta töissä on aina niin paljon tehtävää, ettei ehdi vollottaa. Työpäivän pidin puhelimessa äänet päällä, ihan vaan varooksi :D

Iltapäivällä karkasin muutaman minuutin etuajassa töistä, että pääsin hakemaan Elleä. Makkekin oli jo herännyt ja soitti haluavansa tulla mukaan. Elle tuli hoitotädin kanssa avaamaan ovea ja hymyili onnellisena, kun näki ketä oven takana seisoi. Juteltiin hoitotädin kanssa päivän kuulumiset. Elle oli syönyt ison satsin jauhelihasoppaa ja vetänyt kahden tunnin päikkärit isojen tyttöjen sängyssä. Potallakin oli käyty ja hoitotäti ihmetteli, miten taitava Elle on ikäisekseen. Saimme myös kuulla tyttäremme toimivan kuin ajatus eikä noin helppoja lapsia kuulemma ole olemassakaan. Mietin vaan, että kuka lapsi sielä hoidossa on ollut, koska kotona Elle vetää vähän väliä breakdancea pitkin lattiaa karjuen kuin voimannostaja. Hoitotäti oli aivan surullinen, kun Ellen hoitotarve on niin vähäinen ja nytkin Elle menee vasta viikon päästä seuraavan kerran. Tuntuu kivalta, että meidän lapsesta joku on noin innostunut :)

Tänään oltiin sitten vapaapäivällä kaikki kolme! Aamu alkoi vetelästi ja nukuttiin päikkäritki koko sakki, mutta päikkärien jälkeen piristyttiin ja lähdettiin kyliksille. Käytiin hiukan tsiikailemassa Ellelle rattaita ja hitto, kun ois rahaamassiipätäkkäätuohta niin ostettais heti Emmaljungan Scooter rattaat. Oli hiukan hyvännäköinen peli! Jäätiin nyt tuumaileen (eli laskeen rahoja ja aneleen almuja) ja luvattiin palata asiaan. Käytiin kiertelemäs myös SuperSportti ja sieltä bongasin heti kauan etsinnässä olleet vaaleanpunaiset Converset. Teki mieli itkeä ilosta ja sitten surusta, kun hinta oli ALENNETTUNA 70 euroa. Eli kauppaan jäi nekin.

Päätettiin käydä Daddy's Dinerissä syömässä, vaikka oonkin melkein vannonut etten enää mee sinne. Viikonloppuisin sielä on niin paljon porukkaa, että ruokaa saa odottaa aina kauan. Tänään sielä ei ollut meidän lisäksi kuin kaksi tyyppiä. Ellen ruoka tuli tosi nopsaa eikä meidänkään safkoja tarvinnut kauan venailla. Melkein söin salaatin, mutta päädyin kuitenkin hampurilaiseen :D Elle järjesti hiukan draamaa kaatamalla maitolasin ja saamalla kunnon raivo-Raija kohtauksen poislähtiessä. Reitin varrelle oli asetettu lasten leikkipaikka, joka koitui melkein meidän kohtaloksi. Parin "mentäiskö kotiin, Elle?" ja "äiti ja iskä lähtee, heippa" -kokeilun jälkeen Makke roudas kiljuvan Ellen pois paikalta. 

Kauhia läpätyspostaus, mutta oli asiaa! Nyt aion palkita itseni päivän ahkeroinnista ja maksaa hiukan laskuja, jee :D

Maaliskuun julkaisemattomat

1.   Tästä alotettiin maaliskuun ekoissa kisaohjelmatreeneissä :D

2.   Ellen aamunaama <3

3.    Kaveri söi astetta kirpsakampaa mandariinia!

4.   Ehkä vielä hetken liian isot …. :)

1.   Yritin kuvata, kun Elle nukku söpösti nalle kainalossa <3

2.    Hauska kesähattu 8)

3.   Aamupalalla ja tuo ilme on vaan niin hauska!

4.   Kummilikka kävi meillä leikkimässä <3

1.   Ellellä oli astetta erikoisempi pallopeli, jossa välineinä oli golfpallo ja tampooni :D

2.   Hiekkalaatikolle menossa!

3.   Kisareenitilanne maaliskuun lopussa, BOOM <3

4.   Minä itte puin saappaat :)