Meidän Nykänen/Rutkuli/Kekkonen/Pupu saa lauantaina ihan oikean nimen! Vihdoin ja viimein. Ollaan kai ootettu "epätavallisen" pitkään, kun vauva on kaks kuukautta ja kaks viikkoo, kun vasta juhlitaan ristiäisiä. Monet häntä myöhemmin syntyneet tuttavien vauvat on saaneet nimen jo aikaa sitten. Meillä meni näin myöhäiseksi, koska isyyden tunnustukseen oli jonoa, yks kummeista oli reissus ja pappi, jonka haluan kastamaan, oli myös matkoilla. Mut nyt lauantaina ollaan sit kaikki koolla :)
 |
| Mutsin ja mun tekemät ristiäiskutsut! |
Voisin vähän kertoilla mitä noin niinku muuten meilläpäin touhaillaan nykyää :) vauva ei oo enää niin vastasyntyneen vauvan näkönen vaan hän alkaa näyttää päivä päivältä enemmän ittensä näköseltä! Lisäksi ainut kommunikointitapa ei oo enää itku vaan nykyään vauva "juttelee" hirveästi asioitaan :) hän myös viihtyy välillä sitterissä, mutta vieläkin eniten tykkää sylittelystä! Vauva hymyilee, jos hänelle hymyilee ja seuraa meitä vanhempia katseellaan. Myös suurta pehmojalkapalloa hän seuraa, jos sitä liikuttelee vauvan naaman edessä :) oon ehkä myös havainnut yhden kerran vauvan vierastavan, mutta en kyllä tiä voiko niin tosissaan käydä kaks kuukautta vanhalle :o mutta yks mun kaveri tuli katsomaan Rutkulia ekaa kertaa ja otti syliin, niin mimmi katseli hetken uuden tuttavuuden päälle, mutristi alahuultaan ja alkoi huutamaan :D vauva syö edelleen tosi hyvin, vaikka ens viikolla mennäänki painokontrolliin, koska 2kk neuvolassa paino ei ollut noussut tarpeeksi :/ rutkuli pulauttelee ja paskoo __HIRVEESTI__ :D ehkä siksi hän on niin solakka likka :P
 |
| Rutkulin uus tärinäsitteri :D värinän lisäks se myös pitää ääniä eli varsinainen viihdekeskus! Siitä huolimatta neitiläinen nukahti tuohon yks päivä :D |
