Time flies

En oo ihan pysynyt päätöksessäni kirjoitella useammin.
Jotenkin vaan tuntuu, ettei oo motivaatioo eikä aikaa. Rasittaa, kun 

a) ei oo kunnon kameraa

b) vaikka oliski niin ei oo konetta jolle vois siirtää kuvia

Mutta se siitä ulinasta, koska oon päättänyt lopettaa valittamisen :D mun uus elämänasenne on be positive! Käytännössä se toimii niin, että väkisin väännän kaikesta ihkua ja ihanaa. Oon toteuttanu tota nyt reilun viikon ja oikeasti; SE TOIMII ! Fiilis on sata kertaa parempi, kun ei möksötä kaikesta. Nyt oon päässy siihen pisteeseen ettei tarvii välttämättä ees väkisin repiä riemua vaan pystyn oleen aidosti onnellisen ilonen. Koko päivän! Huikeeta :) 

"Uus elämänasenne" on aiheuttanut sivuilmiön; REENI KULKEE! Paremmin, kun vuosiin. Oon käynyt salilla muutaman kerran viikossa ja oikeasti nauttinut siitä. Sen lisäksi oon lenkkeillyt, jumpannut muuten vaan kotosalla sekä keilannut. Keilaaminen on uus lempparilaji, joka kyllä suurimman osan ajasta v*tuttaa mua :D mutta sillee hyvällä tavalla. Sillai, että ärsyttää, kun en osaa! Ja koko ajan huvittais olla reenaamas, että oppis. Voisin oikeesti olla keilaamassa vaikka viis tuntia putkeen, jos joskus olis aikaa :D 

Ellelläkin menee hyvin! Toveri kehittyy kovaa vauhtia ja höpöttää päivä päivältä enemmän. Viikonloppuna mummilassa Elle nukkui ekat päikkärit ilman vaippaa !! Kahdesti. Mun iso tyttö <3 ja eileen Elle oppi elintärkeän lauseen; "äiti pieras!" :D toivottavasti se käyttää tota tästä lähtien joka paikassa :D välillä saa kyllä nauraa tuolle neidille ja sen jutuille. Paras tähän asti on ollut, kun mulla oli yhtenä torstaina maailman kauhein krapula ja makasin sohvalla vielä puoli kuudelta illalla. Milla oli meillä ja ne leikki Ellen kanssa, joten mä torkahdin siihen soffalle. Millan kertoman mukaan Elle oli ollut kävelemässä sohvan ohi, mutta pysähtynyt, osoittanut mua ja todennut: "YÄK !" :D 

Tälläinen on Elle

Koska oon maailman surkein ja laiskin kirjoittamaan vauvakirjaa, niin aattelin nyt tehdä tänne Ellen jutuista ja touhuilusta postauksen. Ihan vaan siks, että joskus vanhana muorina sitten muistan tästäkin ajasta jotain :D 

Elle on kova höpöttelemään ja kaksi sanaiset "lauseet" on joka päiväisessä käytössä. Sanojen taivuttelu lauseissa ei vielä luonnistu, joten kaikki on perusmuodossa niin kuin esimerkiksi "iskä puhelin" tai "äiti sandaali". Yritän just kuumeisesti miettiä osaako Elle sanoa asoita monikossa, esim. sandaalit, mutta en millään muista, enkä voi tarkistaakkaan, koska neiti on jo simahtanut. Mutta omistusmuodon (apua, onks tommosta ees olemas? T: nukuin äikän tunnilla) Elle osaa, kuten "Ellen", "äitin" ja jne. Elle toistaa ihan kaikki sanat meidän perässä tai ainakin yrittää. Tänään viimeksi nauratti Ellen lausuminen, kun sanoin sitä höpsöksi ja saman tien Elle toisti perässä "höspö". Ja yks ehtoo syötiin lörstyä (*lörtsy) iltapalaksi :D 

Ja tää täytyy mainita oikein erikseen; Elle sanoi alkuviikosta ekan kerran kolme sanaisen lauseen! Elle huppu pääs! Go girl! 

Ellen _EHDOTON_ lempparijuttu tällä hetkellä on Muumit! Se on ainoa piirretty, jotta Elle haluaa katsella, unileluna (yhtenä niistä) toimii Niiskuneiti ja lempparilaulu tuntuis olevan "hei muumit" tai sitä Elle kovasti ainakin yrittää lauleskella. Lauleskeluun palaan myöhemmin, mutta tässä kohtaa pitää mainita vielä yksi juttu, mistä olin alkuviikosta ihan äimistynyt; Elle jaksaa pelata Muumi -peliä !! Ostettiin Muumimaailmasta Muumi -lotto ja ollaan kehitetty siihen Ellen kanssa yhteinen peli, jossa Ellen pitää laittaa oikeat kortin samanlaisten kuvien päälle. Mua hämmästyttää tässä hommassa se, että Elle oikeasti jaksaa keskittyä siihen peliin eikä ala hörsköttämään kuten yleensä, kun ois aika rauhoittua tekeen jotain. Elle on sen pelin avulla oppinut hirveästi uusia Muumi -hahmoja ja tunnistaa jo kaikki ne vähemmän tunnetutkin Muumilaakson asukkaat. Bonuksena  "räpäkkä", jonka mumma keksi, kun ei tiedetty, mikä yhden tyypin nimi on :D

Musta tuntuu, että Elle on aika musiikillinen kaveri, koska se oppii melko helposti laulujen melodioita ja lähtee ihan oikeilla sävelmillä hyräilemään lastenlauluja, vaikkei olis niitä montaa kertaa kuullutkaan. Toki joitain biisejä ollaan veivattu valehtelematta varmaan 200 kertaa ja me KAIKKI osataan ne jo vaikka unissaan. Just hämmästyttiin, kun kuunneltiin mummilassa lastenlauluja ja sielä oli Jänis istui maassa -kappale, jota me ei mun mielestä oltu koskaan aikasemmin kuunneltu, mutta parin kuuneltu kerran jälkeen Elle jo lauleskeli "hyppää pois, hyppää pois" -kohdassa mukana. Voihan toki oli mahollista, että ne on hoidossa kuunnellut sitä biisiä ja siksi Elle sen jo osaa. Laulamisen lisäksi Elle tykkää kauheasti jorata ja kaikista parhainta ikinä on se, kun Elle saa spontaanin tanssikohtauksen jostain laulusta ja alkaa hulluna bailaamaan :')

Elle on tanssimisen lisäksi muutenkin aika liikunallinen tyyppi. Me ei oikeastaan hirveästi kävellä mihinkään vaan aina JUOSTAAN !! Kohta Elle juoksee oikeesti varmaan nopeemmin, kuin me muut. Mutsikin vitsaili (paitsi etten oo varma oliko se vitsi), että se vie Ellen seuraavalla mummilareissulla urheilukisoihin 40 metrin pikamatkalle :D Elle tykkää juoksemisen lisäksi kiipeillä joka paikkaan ja rappuset on myös ykkösjuttu!

Luonteeltaan Elle on aika kovapäinen ja ollaan nyt jo HURRAA !! minä itte -vaiheessa. "Itte!" kuuluu vihainen kiljaisu, jos aiotaan tehdä jotain Ellen puolesta. Onneksi joissain asioissa saadaan vielä jeesata, esim. pukeminen on vielä meikäläisten hommia, luojan kiitos! Pari yötä sitten nauratti, kun Makke meni katsomaan miksi Elle itkee huoneessaan ja yritti antaa vettä, niin sängystä kuulu vaan karjasu: "ITTE !!" :'D yölläkin täytyy pitää oikeuksistaan kiinni. Itte -vaiheen lisäksi Ellellä on menossa vähän ärsyttävämpi vaihe; Elle lyö. "Onneksi" tätä harrastusta toteutetaan toistaiseksi vaan muhun ja Makkeen, koska häpeisin silmät päästäni, jos Elle hakkailisi tuikituntemattomia leikkipuistokavereita. Ollaan yritetty pysyä rauhallisina ja toistettu vaan, ettei ketään saa lyödä. Toissapäivänä piti turvautua ekaan "jäähyyn", kun Elle ei uskonut vaan pläsäytti Makkea avarilla poskelle. Elle istui huoneessaan vähän reilun minuutin, jonka jälkeen hain katuvaisen neidin pyytämään iskältä anteeksi :')

Nukkuminen Ellellä on sujunut viime viikkoon saakka hyvin. Kaveri veteli välillä kellon ympäri unia ja päikkäreitäkin pari tuntia. Viime viikolla jotakin tapahtui ja Elle on alkanut itkeskellä öisin ja vaatii välillä vettä oikeastaan Elle huutaa kyllä maitoa, maitoa! mutta annetaan vaan vettä, ettei yömaidosta tulisi tapaa. Sen lisäksi Elle on heräillyt aamulla tosi varhain, jopa kuudelta, ja päikkärit on välillä jäänyt vähän lyhkäisiksi. Haluan uskotella itelleni, jotta tää kaikki nukkumishärvääminen johtuu vaan kuumuudesta ja kun viilenee, niin palataan takas normaaliin pitkiin yöuniin ja päikkäreihin. Elle ei jostain syystä suostu nukkumaan pelkällä lakanalla vaan aina pitää olla kunnon peitto päällä tai maailma romahtaa. Yleensä iltaisin hiivin vaihtamaan peiton lakanaan ja yhtenä yönä heräsin siihen, kun Elle huuteli huoneessaan "peitto päälle, peitto päälle!" :D

Elle tuntuis olevan melko sosiaalinen tapaus, vaikkei sillä raukalla kovin montaa kaveria olekaan. Onneksi hoidossa on sentään kolme kaveripoikaa, joista Elle selvästi tykkää, koska kotona usein höpötetään Aaposta ja Essestä. Kolmannen nimi on niin vaikea, ettei Elle usein lausu sitä :D Kun ollaan leikkikentällä tai jossain muussa lastenhäppeningissä, niin Elle osaa mun mielestä melko hyvin ottaa muut huomioon. Usein Elle seurailee muiden lasten touhuja ja odottelee kiltisti omaa vuoroaan tai jopa antaa oman vuoronsa perässä tulevalle esimerkiksi liukumäessä. Ellestä huomaa, ettei olla kovin paljon muiden lasten kanssa oltu tekemisissä, koska Elle ei ota kamalasti kontaktia toisiin lapsiin eikä mene "jutulle". Sen sijaan aikuisille ihmisille Elle saattaa aivan spontaanisti yhtäkkiä huudella "moikka!" ja varsinkin koirat saa Elleltä usein ylläriheipat :)

Meillä asustaa pieni ihana ihmisen alku, jolla on loistavat jutut ja ketterät kintut! Jokaisena päivänä Elle oppii jotain uutta ja hauskuuttaa meitä jutuillaan. Jos joskus vauva-aikana tuli ajateltua, että miten mä tästä selviän, kun elämä tuntui pelkältä valvomiselta ja imettämiseltä, niin viimestään tässä vaiheessa kaikki kurjat muistot on unohdettu :) Elle vaan oon niin ihana tyyppi! <3 

Kesäreissussa

Minä täällä hei! On ollut niin kiireistä, että on ollut pakko luopua hetkeksi jostain ja tällä kertaa blogi oli tauolla. Nyt yritän ehtiä kirjoitella (ees joskus)!

Me palauduttiin muutama tunti sitten reissusta kotiin. Oltiin Naantalissa kolme päivää kaveriperheen kanssa! Mä ja Makke rakastuttiin Naantaliin jo vuonna 2011, kun oltiin sielä kahdestaan vastarakastuneina :) ja ollaan siitä saakka suunniteltu uutta visiittiä. Naantalissa kaikki on jotenkin niin ihanaa (ja kallista :D) ja se on mulle kesäkaupunkien ykkönen! 

Lähdettiin maanantaina matkaan ja ekan päivän missionina oli vain majoittua ja hengailla Vanhassa Kaupungissa. Me oltiin vuokrattu kahdeksi yöksi mökki Naantali Campingistä. Oltiin sielä jo silloin viime Naantali reissulla ja tiedossa oli, jotta mökkien kunto ei oo mitään priimaa. Kolmessa vuodessa ei oltu yhtään panostettu mökkien (tai ylipäätään koko alueen) kunnossapitoon, joten meidän mökki oli aika rähjäinen ja epäsiisti. Se olikin ainut asia, mikä reissussa otti pannuun. Onneksi säät oli niin huiput, jotta hengailtiin pihalla suurin osa ajasta! Maanantaina käytiin syömässä Vanhassa Kaupungissa paikassa, jonka nimi saattoi olla Rantaravintola? En oikeasti millään muista sen paikan nimeä, mutta palvelu oli ystävällistä ja ruoka hyvää. Lapsille oli leikkipaikka ja parkkeerattiin ihan sen viereen, joten saatiin kaikki syödä kohtuu rauhassa.

Tiistaina oli vuorossa koko reissun kohokohta; Muumimaailma! Se on yks mun lapsuuden suosikkipaikoista ja halusin ehdottomasti viedä Ellen sinne. Aamusta sielä oli aivan kauhea ruuhka ja onneksi me oltiinkin lähdetty sillä asenteella, että käydään ostamassa liput ja katsellaan vähän paikkoja. Päikkärien jälkeen iltapäivällä lähdettiin sitten oikein ajan kanssa uusintakierrokselle ja silloin väkeä oli huomattavasti vähemmän. Elle oli heti melko tuttavallinen Muumien kanssa; kätteli, halaili ja joraili Muumimammalle! Mä mietin vaan koko ajan, että mahtaa noilla tyypeillä pukujen sisällä olla aika kuuma :D 

Muumitalossa oli paljon nähtävää, mutta ei Ellen ikäinen vielä kauheasti jaksanut innostua pienistä yksityiskohdista ja esineistä. Muumimamman hillokellari vähän pelotti Elleä ja normaalisti rappusia rakastava Elle halusi iskän syliin kellariportaissa. Drontti Edwartti oli Ellen mielestä heppa eikä Elle vielä tunnistanut kaikkia Muumimaailman hahmoja kuten Nuuskamuikkusta, Tuutikkia tai Hosulia. Pääasia oli kuitenkin, että Elle nautti, juoksenteli, hörskötti ja nauroi! 

Muumimaailmassahan on aika kallista kaikki ja usein kuulenkin ihmisten taivastelevan miten ylihinnoiteltu se paikka on. Me ajateltiin asia kuitenkin niin, että Muumimaailman sesonki on aika lyhyt ja raha nypätään, koska ihmiset käy sielä joka tapauksessa. Meikämutsi siis shoppaili sielä neljän euron ranskiksia pariinkin otteeseen kahden päivän aikana ja iloisesti maksoin 5 euroa Ellen kasvomaalauksesta. Ainut missä laitoin jarrut pohjaan oli Muumikauppa, jossa tuntui hinnat olevan ihan katossa. Ostettiin sieltä kuitenkin Ellelle neljällä eurolla pienen pieni ilmapallo, mutta se oli jokaisen ylihinnoitellun euron arvoista; niin paljon iloa siitä pallosta on tänään ollut pienelle ihmiselle! :)

AISULI, Pikmyy, Nispu ja Muumi bongattiin useasti, mutta kaikista mieluisin taisi olla Mamma :)

Muumimaailman lisäksi Naantalissa oli mun mielestä aika vähän leikkipuistoja tai sitten mun silmiin ei vaan osunut. Kahdessa leikkipuistossa käytiin ja molemmissa oli lasten leikkilaitteiden lisäksi kuntoilulaitteita aikuisille. Ihan cool idea, mutta mietin vaan, että kuka niitä käyttää? Nytkin kuntoilulaitteet oli koko ajan varattu, kun lapset kikkaili niillä. Mun ois ihan hiukan tehnyt mieli mennä vähän tutustumaan niihin paremmin, mutta onneks oli niin kuuma, ettei tarvinnu ruveta kilpaileen lasten kanssa jumppalaitteista :D

Rantoja Naantalissa taitaa olla aika paljon ja mekin käytiin niistä yhdellä plus leirinnän rannalla, mutta se oli (yllätys, yllätys) ihan kaamee. Elle oli ihan kauhea vesipeto! Mä vaan vikisin rannassa ja valitin miten kylmää vesi on ja miten yököttävältä pohja tuntuu :D oon kunnon luontoihminen! Mutta Makke ja Elle polskutteli ja riehui vedessä, kunnes Elle alkoi täristä, koska oli niin kylmä. 

Tänään käytiin vielä Muumimaailmassa lähettelemässä postikortteja ja moikkailemassa Muumihahmoja. Muumimaailmaan saa kahden päivän rannekkeen, kun laittaa kympin lisää lippuun. Ajateltiin, jotta mennään nyt kunnolla, kun on kerran lähdetty! Ens kerralla otetaan sama setti, koska mun mielestä Muumimaailmassa riittää tekemistä kahdeksikin päiväksi. Nytkin meillä jäi vielä Teatteri Emman toinen esitys näkemättä eikä ehditty käydä muumirantsulla uimassa. Ens kerralla varataan Naantalissakin hengailuun enemmän aikaa ja otetaan majoitus Vanhasta Kaupungista! Vanhan Kaupungin tunnelma on niin ihana ja tunnelmallinen, jotta sieltä ei huvittais lähteä pois ollenkaan. 

Reissaaminen on huippuihanaa, mutta kotiinpaluussa on myös sitä jotain <3 huomenna meidän arki starttaa ärhäkkäästi, kun mulla on iloinen klo 7 aamu ja Ellellä vika hoitopäivä tälle kuulle! 

Pienissä häissä!

Otsikoinnin riemujuhlaa ... jälleen! :D

Oltiin Makken kaa KAHESTAAN Iisalmessa eilisen päivän, viime yön ja vasta tänään kotiuduttiin tuossa klo 14. Syy; Makken kaverit meni naimisiin. Oli aivan ihanat häät! En oo moniin häihin päässyt osallistumaan, mutta nää oli kyllä yhdet parhaista! Ihmiset oli mukavia ja kaikki tuli juttelemaan, vaikken tuntenut kuin sulhasen etukäteen. Häät pidettiin morsiamen kotona ja ne oli jotenkin niin tunnelmalliset, jotta mulla oli muutamat (lue useat) kerrat tippa linssissä. Tuntuu, että melkein sain orastavan hääkuumeen! Yhtään kuvaa mulla ei tietenkään tilaisuudesta ole eikä oo kuvaa ees mun asusta, kampauksesta taikka meikistä. Musta ei ikinä tuu mitään truebloggaajaa :D 

Kaikista parasta on tulla kotiin, kun sielä odottaa joku maailman ihanin <3 Elle oli Makken mutsin kanssa meidän poissaolon ajan. Ellellä ja mummalla oli ollut kuulemma tosi kivaa! Tää oli heidän eka yön yli -hoitokerta, koska aiemmin Elle on ollut aina mun mutsilla. Onneksi oltiin tänään aikaisin kotona, niin ehdittiin vielä tehdä vaikka mitä! Oltiin pihallakin pari tuntia, käytiin katselemassa sorsia ja leikkipuistossa kiipeilemässä. Ja haettiin pitsaa. 

Mulla on tulossa huikee kahden työpäivän viikko ja sit alotan mun kuuden päivän kesäloman !! 

Kesäkuvia

Tämän kesän ekoja kuvia, joita puhelimen ja koneen kätköistä esiin kaivelin :)

Elle näyttää juntilta :D <3

Iso tramppa! Hauskaa, etten löytänyt yhtään kuvaa, jossa Elle ois pomppinu tolla :D

Ihanat kilit <3 ja Ellen kesäinen vaatetus :'D

Kaveri lähös mummilaan ja tärkeimmät mukana; alle ja heppa!

Parasta kesässä on aamut, kun aurinko paistaa ikkunasta <3 ja noi hönöt <3 

Jälleen, kun kirjoitan kesäisen postauksen, niin huomenna sää heittää häränpyllyt ja tuloo vettä :') jes. Mutta vielä on kesää jäljellä ... vielä tulee kauniita päiviä!

Mitä kuuluu?

Mulla on suoraansanottuna ollut vähän motivaatio kateissa kirjottamisen suhteen ja sen lisäksi kone vetelee viimesiä virsiään enkä oo saanut sitä pariin viikkoon päälle. Mutta tässä mä nyt oon!

Viikonloppuna juhlittiin mun pikkuveljen valmistujaisia mutsin luona. Vedin kakkua napanderiin niin, jotta sunnuntaina maha oli aivan kipee! Elle taas roikotteli pihalla juhlavermeissään ja pariin otteeseen karkotettu nuha teki comebackin. Onneks en koskenut booliin, niin päästiin systerin kans sunnuntaina kakunsulattelulenkille ja Ellenkin nuha on jo selätetty. 

Ellellä on mun vanha mekko päällä :)

Yritettiin ottaa perhepotrettia :D

Systeri <3 ite juhlakalu ei halunnu omaa lärviänsä julki!

Juhlia on luvassa lisää, kun tulevana viikonloppuna lähdetään Makken kanssa kahestaan Iisalmeen häihin. Sikäli hauskaa, etten oo tavannut morsianta kertaakaan ja sulhasenkin vaan pariin otteeseen, mutta häät on niin ihania, jotta oon silti aivan onnessani lähdössä reissuun :D

Juhlittu on muutenkin, ihan ilman syytä, kun koulun päättäjäisviikonloppuna lähdettiin systerin kanssa rimpsalle. En oo ollut pitkiin aikoihin kunnolla bilettääs ja oli tosi hauskaa laittautua ajan kanssa. Mentiin baariinkin ja ollaan tanssittu ja juotu ihan hulluna. Seuraavana päivänä olo oli sen mukanen ja meinasinkin, jotta siinä oli mun tän kesän biletykset! Ei vaan enää inspaa valvoo&hilluu, kun seuraavat pari päivää menee ihan hukkaan väsypäissään pyöriessä. 

Bailaamisen lisäksi oon sportannut paljon! Bodyattack ja sh'bam on ollut viime aikojen suosikkijumpat. Varsinkin säbäilemässä on ollut superkivaa ja ootan vaan koko ajan, että pääsisin kokeileen uutta ohjelmaa kokonaisuudessaan. Parin biisin verran ollaan jo uutta ohjelmaa menty ja oon tykännyt isosti! Salillakin oon käynyt muutaman kerran ja nyt koitan herätellä sinne suuntaan innostusta, koska meidän työmaalle aukesi viikko sitten sali ja siinä olis tosi kätevä käydä. Lenkkimotivaatioo tuo uudet lenkkarit, jotka tilasin Ellokselta muutama viikko takaperin. Ne on heittämällä parhaat kengät mitä mulla on koskaan ollut, Nike Flex Experience -merkkiset. Tykkään! Tilasin myös pari muuta urheiluvaatetta mm. Adidaksen urheilulegginssit ja nekin on mennyt ihan ykköseksi jumppavetimissä. Kyllä ne uudet kuteet vaan tuo lisämotivaatiota :D

Semmosia kuulumisia meidän alkukesästä! Teen tällä viikolla postauksen vielä kesäkuvista, joita on tässä hiljaisuuden aikana jäänyt julkaisematta :) eikä ne kaikki kuvat oo Lumiakuralaatua, koska löydettiin isäpuolelta järkkäri!

Mietteitä perhepäivähoidosta

Ellellä on takana nyt reilu kuukausi hoitohommia ja ajattelin kirjoitella hiukan ajatuksia aiheesta!

Meidän vuorotyöt mahdollistaa sen, että Elle on hoidossa vain 10 päivää kuukaudessa. Kirjoitin eka viikossa :D. Hoitopäiviä on siis noin kaksi per viikko ja se on osoittautunut Ellelle juuri sopivaksi määräksi. Kertaakaan hoitoon ei oo tarvinnut jättää itkevää kotiin haluavaa ja äitiä kaipaavaa lasta vaan Elle jää joka kerta hoitopaikkaan mielellään. Joskus käy niin päin, että ajellaan autolla johonkin ja kun saavutaan määränpäähän, niin Elle sanoo toiveikkaana "hoitoon!?" Eli ilmeisesti Ellen mielestä hoitopaikka on mukava!

Meidän vanhempienkin mielestä Ellen hoitopaikka on oikein kiva ja turvallinen. Tullaan hyvin juttuun perhepäivähoitajan kanssa ja hän on ihanan ymmärtäväinen. Mun työpaikassa vuorolistat tulee kolmeksi viikoksi kerrallaan ja aina päättyvän listan maanantaina saadaan uudet työvuorot. Ellen hoitopäivät on siis tiedossa aina vain kolmeksi viikoksi kerrallaan. Hoitotäti ymmärtää asian hyvin ja itseasiassa on olemassa sääntö, että joka perjantai pitää toimittaa seuraavan viikon hoitolistat, ainakin täälä päin. Itse kuitenkin tykkään, että hoitopäivät on selvillä hyvissä ajoin ja sen kolme viikkoo kerrallaan. Ellen hoitotäti tykkää Ellestä hirveästi ja aina jaksaa kehua meidän neitiä. On mukava viedä Elle hoitoon aamulla, kun sielä odotellaan innokkaana. 

Viimeiseksi käsittelen asian, joka on tähän saakka hävettänyt mua, mutta nyt päätin tulla kaapista ulos :D me viedään Elle hoitoon kymmenen kertaa kuukaudessa, vaikka yhteisiä vuoroja mulla&Makkella olis kuukaudessa vaan esimerkiksi neljä. Vuorotöiden takia meidän aamuvuorot sijoittuu tosi harvoin niin, että oltais yhtä aikaa töissä. Sen sijaan useimpina päivänä jompi kumpi menee aamuun ja pääsee kolmelta ja toisen pitäis kolmelta olla iltavuorossa. Sellaisina päivinä iltavuoroon menijä vie Ellen aamulla hoitoon yhdeksäksi ja aamuvuorossa ollut hakee sitten kolmen jälkeen. Silloin iltavuorolainen saa päivällä omaa aikaa ennen töihin menoa. Ollaan Makken kanssa yritetty järjestää molemmille tasapuolisesti näitä "vapaapäiviä".

No mitä mä sitten teen, kun vien lapseni päiväksi hoitoon, vaikka ite oon menossa vasta iltaan töihin. Yleensä siivoan meidän kämppää, käyn jumpalla, teen iltapäiväruuan valmiiksi Ellelle&Makkelle, hoidan asioita ja joskus saatan ottaa päikkärit, jos joudun olemaan yöhön saakka töissä. Tää on kaikista toimivin järjestely, mitä ollaan koitettu tähän mennessä! Meidän kaikkien fiilis on parempi, kun saadaan Makken kanssa välillä ladata akkuja omassa rauhassa ja Elle pääsee leikkimään ja ulkoilemaan kunnolla muiden lasten seurassa. Ellen hoidon alotuksen jälkeen meillä ei oo riidelty vapaa-ajan käytöstä eikä oikeastaan mistään muustakaan. Kyllä hermo lepää!

Ellen hoidon aloitus jännitti meitä kaikkia hirveesti ja lykättiin sitä aina vaan myöhemmälle, mutta reippaan kuukauden perusteella voisin sanoo, et onneks päätettiin kuitenkin ottaa hoitopaikka vastaan! Ollaan hela family jotenki paremmalla boogiella matkassa nykyään <3 

Summer calling!

Kesäkesäkesäkesäkesä <3 oon ollu onnesta soikeena (hitto mikä sanonta muute :D) näistä ilmoista! Ja tähän se ilo kuulemma sitte loppuukin ....  

Tää viikko on ollut tosi kiireinen, lämmin ja ihana! Ollaan Ellen kanssa tehty piha- ja kesäjuttuja ja sen lisäksi oon ollut töissä, töissä ja töissä. Maanantaina ostin Ellelle uuden altaan partsille ja kivan kesätuolin. Itelleni ostin parvekekukkia, joiden kastelusta on muodostunut tärkee rutiini mulle&Ellelle. Oikeasti oltiin etsimässä uusia parvekekalusteita, mutta mitään kivaa ei löytynyt. Ehkä tässä on vielä kesää jäljellä hankkia ne mööpelit :)

Eilen mulla oli synttärit, mutta niistä ei oo mitään kerrottavaa, koska vietin koko päivän töissä. Yheksän tuntia keittiössä tuossa helteessä, ei tartte varmaan puhua enempää auki ... Illalla Makke lähti kaverinsa luo kohteena Tallinna ja meillä on ny Ellen kaa akkavalta !! 

Ja mehän ollaan oltu koko päivä cheerhommissa! Seuran kevätnäytös järjestettii tänään ja päivä oli superpitkä ja hikinen. Mentiin Ellen kanssa huudeille jo klo 13:30 ja poistuttii paikalta kuudelta. En pysty käsittää, miten sopeutuvainen lapsi meillä oikein on. Viimesen tunnin aika meille tuli hiukan Ellen kanssa kinaa pelisäännöistä, mutta muuten päivä meni ihan putkeen. Elle hengaili mukana, viihtyi milloin kenenkin seurassa, söi eväitään, kanniskeli Muumi -pehmoa ja toimi yleisviihdyttäjänä <3 harmi, ettei mulla oo päivästä kuvia. Oli niin paljon tavaraa, muistettavaa ja asioita, joista piti huolehtia, jotta jätin suosiolla kännykän ja kameran autoon.

Pidettiin Ellen kans sadetta autos!

Ois pitäny ajat sitten mennä ukkumaahan, mutta tuo Suomen peli ja hektinen päivä on pitäny mua hereillä. Harmi, että herätyskellossa viihtyy silti lukema 6:00 .... :D

Kisaviikonloppu

Meillä oli huikee kisareissu! Mun kohdalla se oli aika hiljainen, koska mulla katosi ääni jo menomatkalla :D oli siistiä olla cheerleading -kisoissa hiljaa (not!). 

Lähdettiin matkalle jo perjantaina ja majoituttiin Vantaan Flamingo -hotellissa. Se oli tosi hieno paikka ja kivasti ostoskeskuksen kyljessä kiinni, niin ei ollu vapaa-ajan vietto ongelmia. Ite en ollu shoppailukuosissa, mutta hyödynsin Hesen palveluja kuitenkin ;) hotskusängyt ja aamupala on parasta luksusta mitä tiedän, mutta tällä kertaa en kunnolla pystynyt nauttiin tän poskiontelontulehduksen takii. Yöllä tuli nukuttuu about neljä tuntii ja aamupalalla sain alas yhden leivän ja kaakaoo mukillisen. Mut emmä valita :D

Bussi hotellilta kisapaikalle lähti 7.15 ja fiilis oli asianmukaisen jännittynyt, mutta silti enemmän iloinen ja odottava. Ainoo hermojen menetyskohtaus meinas tulla koko porukalle, kun ei heti löydetty meidän pukkarii vaan säntäiltiin kaikkien tavaroiden kaa ees&taas Trio Areenan pihamaalla. Se oli varmaan koominen näky! Pukkarin löydyttyä kipastiin lämppään ja valmistautuun mattoharkkaan. Koko joukkue oli ihailtavan rentoutunut, vaikka mukana oli paljon ensikertalaisia. Mattoharkka sujuikin epätodellisen hyvin; joukkue teki ensimmäisen kokonaisen puhtaan ohjelman! Mä en vissiin voinu uskoa silmiäni, koska kenraalissa kuvatun videon aikana hoen noin 10 kertaa "mä en kestä!!" :D 

Mattoharkan jälkeen oli vuorossa tuning girls -show, kun jojo-Johanna alkoi laittaa likkojen tukkaa ja vara-Lotta ja mun oikea käteni sekä ääneni kisamatkalla starttas meikkirumban. Mä koitin sillä välin olla hiljaa, et saisin ees jotenkin ääntäni kuosiin ennen kisaesitystä.

Ruokailun ja harkkailun, joka sujui jälleen rauhallisella fiiliksellä vaikka häiriötekijöitä oli, nimittäin venäläisen joukkueen miehet ilman paitaa :D jälkeen oli vuorossa the show! Oltiin avajaisten jälkeen heti kolmantena kilpailuvuorossa, mikä oli ehkä paras paikka kisata, koska saatii sit loppu päivä vaan tsillata. Ennen kisasuoritusta mua jännitti niin paljon, etten uskaltanu ees puhua tytöille, etten ois tartuttanu niihinki jännitystä. En kyllä muutenkaan pystyny puhuun, kun ääni oli edelleen kateis :D Kisasuorituksen aikana oli superurpoo olla, kun ei voinut huutaa kannustavia tsemppikommentteja. Piti vaan hiljaa vikistä. Ja jännittää. En muista, että oisin kisasuorituksen aikana koskaan jännittänyt niin paljon kuin lauantaina. En välillä ees pystyny kattoon ohjelmaa kunnolla, vaan luurasin sormien välistä :D mut niinhän siinä sit kävi, että ohjelma meni parhaiten koskaan! En tajua vieläkään, miten hyvin tytöt veti <3 

Kisaohjelman jälkeen oli tosiaan aikaa vaan hengailla. Oltiin valmiita about puoli kolmen maissa ja palkintojen jakoo oli luvassa ysin pintaan. Melko long day. Oli aikaa nähä vanhoja tuttuja ja Millaa. Millan joukkueen esitys oli vasta illalla. Mua otti päähän, kun en pystyny kannustamaan. Tsiikailtiin kaikki aikuisten ja junnujen SM -tason sarjat ja voin kertoo, et pehva oli puutunu sen jälkeen.

Mutta viimein palkintojen jaon hetki koitti! Oltiin ihan varmoja, että oltiin mokattu säännöissä ja siks valmistauduttiin henkisesti ja fyysisesti, X-hyppy!! oleen sarjan häntäpäässä. Palkintojen jako aloitettiin meidän sarjasta ja kolmanneksi tulleen joukkueen jälkeen julkistettiin luonnollisesti toinen sija, jonka oli saavuttanut Crocodiles Supreme !! Mä en uskonut korviani, vaan suostuin ymmärtämään asian vasta, kun näin kunniakirjan. Ei todellakaan oltu ajateltu, et hopee vois olla mahdollinen! Mun jännitys purkautu ja jalat lähti alta ja siinä mä sitte päästelin onnenvollotukset lattialla istuen :D huikee fiilis! Bailattiin areenalla, kunnes oli pakko lähteä!

Hopee ei oo häpee! <3

Kotimatkalla takapenkki biletti ja muutamat onnekkaat sai nukuttua. Mä lähinnä vaan vaihtelin asentoja ja mietin, että saispa ottaa housut pois jalasta :D kisojen paluumatka on ollu mulle perinteisesti mässyt naamaan -tapahtuma, mutta nyt olin jotenkin niin onnesta sekasin, etten ees syöny ku pari sipsiä. On noi meidän tytöt vaan aivan loistavaa väkee!

Kaikista parasta tässä on se, että tästä meidän yhteinen matka vasta alkaa <3 muutaman viikon päästä täydennetään meidän joukkue ja suunnataan katse tulevaan! Mulla on pitkästä aikaa niin kova cheerinto päällä, että tuntuu ku oltais menty ajassa kymmenen vuotta taaksepäin sinne meikäläisen valmennusuran ensihetkiin :) tästä on hyvä jatkaa!

Meikämutsi matkustaa!

Ihan vaan toki Vantaalle oon lähdössä, mutta silti jännittää! 

Oon ollu viimeksi yön yli reissussa ilman Makkee tai Elleä vuosi sitten. Ja silloin jouduin seuraavana aamuna starttaan kotimatkan ennen kuutta aamulla, koska oli niin ikävä. Tällä kertaa mahkua aikaisesta kotiinpaluusta ei oo. Lähdetään huomenna reissuun klo 13 ja palataan la-su välisenä yönä. Ja no, mihkäs mä sit oon menossa;

CHEERLEADINGIN MAY MADNESS -KISOIHIN !!

Ne on cheerleadingin aloittelijatason pääkisat ja mukana on yli tuhat kilpailijaa. Meidän joukkue kisaa aikuisten aloittelijasarjassa, jossa vastassa on viisi muuta joukkuetta ympäri Suomee. Meidän seurasta lähtee huikee neljän joukkueen edustus ja sen lisäks paikan päällä on paljon entisiä joukkuekavereita ja muita vanhoja&tuttuja cheerihmisii. Ja tietty Milla <3 systeriä en ookkaa nähny sitten pääsiäisen ja se on tässä välissä ehtinyt käydä jo Pariisissa saakka kisaamassa, joten sillä on varmaan pari juttua kerrottava.

Tänään pidettiin vikat harkat ja kenraalinäytös. Kaikki meni olosuhteisiin nähden hyvin. Ja niillä olosuhteilla meinaan meidän tän viikon loukkaantumissaldoa. Mutta onneks meidän likat on lujaa tekoo eikä ne pienistä hätkähdä! Meillä on ollu jotenki ekstramäärä vastoinkäymisiä tän porukan kans, mutta eipä oo paljon meininkejä häirinnyt. Oon kyl ylpee meidän porukasta ja koko seurasta! Proud to be green <3

Treenien jälkeen oon vaan koko illan joogaillu pitkin kämppää osaamatta tehdä mitään. Mulla on aivan kaikki vielä pakkaamattakin ja itseasias olin äsken saunassa, kun Elle alkoi itkeä mahavaivojaan. Nyt sit ootan täs hikinihkeenä saunatakki päällä, jotta Makke tulis töistä, et pääsisin suihkuun. Aina ei mee niinku elokuvis!

Elle meni laatikkoon evästään :D <3

Hauskaa viikonloppua kaikille muillekkin! 

Äitienpäivämeiningit

Meikämutsi tulee vähän jälkijunassa, mutta haluun kertoo mun toisesta äitienpäivästä, joten epäajankohtainen postaus luvassa. Tää on ollu mulla luonnoksissa maanantaista asti, mut en oo pystyny lisään kuvii, koska en oo saanu mun konetta päälle. Mutta HALLELUJA, viimein tänään hän käynnistyi <3 pliis, älä luovuta vielä mun läppäri!! 

Olin la-su välisenä yönä töissä yhteen, mutta silti heräsin aamulla samaan aikaan kuin Elle&Makke eli seiskan pintaan. En vaan malttanut jäädä sänkyyn, kun olin niin innoissani tulevasta päivästä! Sain heti aamulla lahjat sänkyyn Ellen tuomana. Toveri oli aivan innoissaan tekemästään kortista ja sillä väilin, kun tutkin korttia tarkemmin ja koitin olla rääkymättä räkä poskella niin Elle yritti avata mun lahjaakin. Makke yllätti mut totaalisesti ja oli ostanut mulle Guessin rannekorun <3 pakko myöntää, jotta musta on tullut ikääntyessä merkkituotteita ihannoiva harakka :D

Mun kolmen viikon herkkulakko päättyi äitienpäivänä ja skippasin aamupalankin, koska teki niin kauheesti mieli herkkuja, joita olin edellispäivänä ostanu. Se kostautui myöhemmin huonolla ololla, mutta kerrankos sitä kolmen viikon herkuttomuuden jälkeen vetää överit! Ihanan lahjan ja herkkujen lisäksi mun aamun kruunas aamusauna <3 en ees muista milloin oon viimeksi ehtinyt aamulla saunomaan. Mun mielestä äitienpäivän kuuluu olla just tollanen, että äiti saa tehdä itselleen mukavia asioita. En kannata yhtään kyläpaikkojen, mummien, mammojen yms kiertämistä, jos ei semmosesta diggaa! Mä oisin halunnut nähdä mun mumman ja mutsin, mut välimatkan takii ei millään pystynyt järjestään näissä aikatauluissa.

Ellen päikkärien jälkeen lähettiin mun työmaalle keilaan ja syömään. Iskä ja Makken crew tuli mukaan. Mä olin niin surkee keilaan, että lopetin kesken. Oon maailman huonoin häviäjä! Onneks ruoka oli hyvää ja Ellellä oli kivaa, joten mäkin pääsin yli omasta huonoudestani :D keilauksen jälkeen olin maailman paras mutsi ja lähdin vetään kolmen&puolen tunnin treenit likoille. Ja muistin kertoa siitä Makkelle vasta about tunti ennen treenien alkua. Onneks Makkekin oli sen verran äitienpäiväfiiliksillä, niin ei tullu sanomista :D mä vaan nautin valmentamisesta ja meidän huippujoukkueen kanssa reenaamisesta, niin en halunnut jättää harkkoja väliin!

Onnellinen mutsilainen :)

Oli aivan huippu toka mutsilaisten päivä! Parempaa ei ois voinu ollakkaan. Maailmasta kaikista hienointa on olla äitee <3 

Ei -tauti

Mahataudin ja flunssan jälkisairautena meille rantautui ei-tauti. Mahtavaa. Mitä tahansa Elleltä kysyy niin vastaus on takuuvarmasti  EI! Paitsi, jos kysymys sattuis olemaan "syökkö litran jäätelöä?" tai "ostetaanko 500 Kinder -munaa?". 

Tähän asti tää uus ei-juttu on vaan naurattanut mua, koska Elle on sanonut sen aika söpösti ja siitä on päästy yli. Nyt ollaan kuitenkin tultu siihen pisteeseen, että ei on ehdottomasti ei. Asiasta ei voi enää neuvotella ja jos kehtaakin jotain ehdottaa niin seurauksena on breakdance-lattiaraivari. Ellen pinna palaa todella nopeasti, ei raikuu ja kädet huitoo tehosteena kieltäytymisen merkiksi. 

Mitäpä tässä vois sitten tehdä. En oo keksinyt muuta tapaa selviytyä kuin laskea kymmeneen ja yrittää harhauttaa Elle unohtamaan raivarin aiheuttama juttu. Oikeasti tekis mieli mennä vessaan, laittaa ovi lukkoon ja olla sielä niin kauan, että kämpässä on äänettömän hiljasta. Eli johonkin vuoteen 2040. Makke tuossa yhtenä aamuna jo mietiskeli, että olisko tää sitä uhmaa ja jos on niin kuinka kauan se kestää. Mun villi veikkaus kestosta oli siihen saakka kunnes teini-ikä alkaa :D ja luulempa, että nää on vasta uhmaiän alkutahteja ja kunnon fanfaarit on tuola edessäpäin! Iiiihanaa, niitä ootellessa.

Asioita, joissa oon huono!

Aloin tuossa jokin aikaa sitten miettiä kaikkia asioita, joissa oon tosi huono. Kaikkia sellasia juttuja, jotka ei luonnistu multa ollenkaan.  Joissa oon sysipaska. Listasin isoimmat puutteet:

MATIKKA

Oon surkee matikassa. Osaan just&just vitosen kertotaulun laskea päässäni. Törmään tähän ongelmaan päivittäin töissä, kun asiakkaalle pitäisi osata laskea joku yksinkertainen miinus tai plus –lasku. Joudun aina hakemaan laskimen. Mutta siinä vaiheessa asiakas on yleensä ite laskenu vastauksen. Noloa!

PITKÄJÄNTEISYYS

En jaksa keskittyä yhtään.  Enkä pysähtyä miettimään. Joku palapelin tekeminen on hirveintä mitä voi olla. Myös kaikki arvoitukset, ongelman ratkaisutehtävät, päättelytehtävät ynnä muut sellaiset on mun osaamisalueen ulkopuolella.

PIIRTÄMINEN

Jotkut osaa piirtää, mä en. Todisteena kuva :D myös kaikki muut kädentaidot askarteluja ja käsitöitä myöten on jotain mikä ei vaan inspaa ja mitä en todellakaan hallitse.

KIELET

En puhu sanaakaan ruotsia ja englantikin on jotain niin jäätävää rallimongerrusta, että parempi, kun pidän suuni kiinni silloin, kun suomenkielellä ei pärjää. Tää puute harmittaa mua eniten, koska ois kiva osata jo pelkästään siksi, kun oon asiakaspalveluammatissa.

JALKAPALLO, SÄHLY, KORIPALLO, KÄSIPALLO, TENNIS, SULKAPALLO, PESÄPALLO,  PALLO PALLO PALLO!!

Oon maailman paskin pallolajien ystävä. Vihaan niitä. Pelkään palloa enkä osaa minkään edellä mainitun pelin sääntöjä. Mun ehdoton lempparimuisto pallolajeista on koulun liksatunnilta, kun mulle futismatsissa vahingossa aukesi paikka tehdä maali ja mitä mä tein; potkasin ohi pallosta! Tää tiivistää kaiken.  Onneks Makke on futismies henkeen ja vereen niin on ainakin yhteiset kiinnostuksen kohteet :D

Tuossa nyt muutamia puutteita. Noita kun katselee, niin ei kauaa tarvi miettiä, miks mun peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 7,2.  Ehkäpä vastapainoksi teen postauksen asioista, missä oon hyvä!

Tärkeintä kai tässä kaikessa on se, että tunnistaa omat heikkoutensa ja hyväksyy ne. Taikka joku mahtava tyyppi tietty kehittäis itteensä, mutta näääh, mä otan mielummin lepiä sohvalla :D 

Se tunne ...

... kun vapaana lauantai-iltana kaikista mieluiten saunot, syöt lihapiirakan ja istut soffalla :D 

Mietin tässä just, jotta kaukana on ne ajat, kun aina vapaana lauantai-iltana lähettii tukka putkella bailaamaan. Ei paljoa napostele nykyään meikämutsia se toiminta. Sen sijaan meillä on ollut ihan huikee lauantai-ilta kolmistaan, kun oltiin pihalla (räntäsateessa), haettiin kaupasta hyvää ruokaa (lihapiirakkaa :D) ja saunottiin (loppujen lopuks vaan mä saunoin :DD). 

Jotenkin sitä vaan arvostaa erilailla juttuja nykyään. Ei oo enää tärkeintä se, että on bileitä, menoa ja meininkiä. Riittää, kun Elle saa kovat vauhdit keinussa ja kiljuu ilosta. Tai se, että jääkaapissa oli kuin olikin sinappia lihapiirakan väliin. Vaikka meidän arki näyttää ja tuntuukin välillä hurjalta, niin silti en vaihtais mitään pois. Kun tää arkihomma rullaa hyvin, niin ei tarvi välttämättä juhlaa juhlan perään, että elämä tuntuu laiffilta. 

Terveisiä vaan kiikkustuolista virkkuukoukku kaverina, oon mummoutumassa :D varmaan alan pian tykätä mökkeilystä ja Lauri Tähkästä. Yäk! :D