Puolitoistavuotias minimimmi

Saisko tähän kohtaan taas päivitellä tätä ajan juoksua. Missä välissä Ellestä tuli puolitoistavuotias? Oon niin turtunut tähän viikkojen ja kuukausien ohi hurisemiseen, etten jaksa kohta enää hämmästyä. 

Halusin tehdä tälläisen, mitä Elle duunaa puolitoistavuotiaana -postauksen ja etukäteen jo infoan, että vaikka tulen tässä kehumaan lastani ja luettelemaan erinäisiä hänen osaamiaan taitoja, niin tarkoitus ei ole kuulostaa leuhkalta tai tehdä Ellestä jotain superlasta, joka osaa kaiken :D haluan vain saada muistiin mitä Elle tässä iässä osaa ja sitäpaitsi, jos mä en kehu omaa lastani niin kuka sitä sitten kehuu, hehe! Joskus vaan särähtää korvaan tai ottaa silmään, kun äiskät innokkaana luettelee pentujensa skillssejä, enkä ite halua vaikuttaa siltä, että pidän Ellelle täälä jotain temppukoulua, että saisin kerskailla muille, miten taitava meidän ipana onkaan. Ja nyt; ASIAAN!

Elle on melkoisella temperamentilla varustettu aika pienikokoinen, mutta suuri egoinen tytteli! Elle tietää tasan tarkkaan mitä haluaa ja pitää huolen, että se tapahtuu. Elle on reipas ja sosiaalinen, mutta toisaalta uusissa tilanteissa tai tuntemattomien kanssa ehkä vähän ujo ja hiljainen. Yleensä Elle on iloinen ja naureskelee&lauleskelee, mutta on myös päiviä, kun kaikki kiukuttaa. Toisin sanoen Elle osaa näyttää tunteensa. Elle on aikamoinen hassuttelija ja tykkää, kun hänen kanssaan temppuillaan. Elle leikkii mielummin seurassa kuin yksin ja on muutenkin läheisyydenkaipuinen tyyppi. Välillä saadaan pusuja ihan jatkuvasti.

Ellen puolitoistavuotisneuvola mitat oli 82 cm ja 9,5kg ja edelleen kaikkia hiukan huolestuttaa Ellen painon hidas nouseminen. Ite en ole niin huolissani, koska näen minkälaisia ruoka-annoksia kaveri välillä vetää. Elle oli neuvolassa muutenkin perus Elle eli höpötteli, rakensi palikkatornin, toi lääkärille leluja pyydettäessä, toisteli lauseiden viimeisiä sanoja ja joogaili omiaan lääkärin ja mun höpistessä. Seuraava neuvolakäynti sovittiin kesän loppuun, koska painoa halutaan hiukan vielä tarkkailla.

Elle on menevä likka ja hän kulkeekin meidän mukana paikasta toiseen tosi sujuvasti. Ehkä Elle on vauvasta asti tottunut siihen tai sitten hän vain on niin sosiaalinen tapaus, että mitä enemmän ihmisiä&tapahtumaa niin sitä parempi. Käydään Ellen kanssa viikottain kotiäitijumpassa Ladyllä ja Makke on ollut Ellen kanssa pari kertaa avoimen päiväkodin toiminnassa mukana. Muutaman kerran lähiaikoina ollaan oltu mun työmaalla keilaamassa ja Ellen lempparijuttu on noi kuvassakin näkyvät keilakengät. Ne pitää Ellen mielestä hauskaa soundia ja niillä on kiva yrittää hyppiä. Elle on myös melko tottunut ravintoloissa kävijä ja sielä hän jaksaa hyvin odottaa ruokaa pöydässä ja saadaan kaikki rauhassa syödä, koska Elle ei pahemmin sabotoi vaan keskittyy olennaiseen; ruokaan!

Reissun päällä Elle on ehkä hiukan hiljaisempi eikä kovin helposti sano kellekkään randomille ees moikka. Mutta muiden lasten seurassa Elle on liekeissä ja tykkää seurailla kaiken ikäisten lasten leikkejä. "Vauva!" Elle sanoo jokaisesta näkemästään lapsesta, oli kyseessä sitten oikeasti pieni vauva tai 10-vuotias Ellä puolet isompi tenava :D

Pihaleikit on Ellen suosikkijuttu tällä hetkellä. Papio (eli lapio :D) otetaan mukaan jokaiselle pihareissulle ja hiekkalaatikolla neiti viihtyy useamman tovin. Silti lemppariasia koko maailmassa on ehdottomasti kiikkua eli keinuminen. Elle jaksaisi istua keinussa tunninkin putkeen ja joka kerta, kun touhua yrittää lopettaa, Elle huutaa "KIIKKUA!!" Pyörälenkilläkin on kiva käydä ja on Elle parit kerrat kokeillut jo omalla pikkupyörälläkin ajamista.

Sisällä Elle touhailee milloin mitäkin. Yleensä kuskailee kaikenlaisia tavaroita paikkoihin, jonne ne ei kuulu ja mä kuskailen niitä sitten takaisin omille paikoilleen. Ellellä on aika vähän leluja, joilla hän aina leikkisi, mutta silti joka kerta, kun mumma tulee Elleä katsomaan, Elle vetää mumman heti kädestä pitäen Ellen huoneeseen ja toteaa "leikkiä!" Ja jos mumma yrittää lähteä kesken kaiken huoneesta, niin Elle huutaa "istua!" ja osoittaa lattiaan. Että tämmönen pikku pomo meillä majailee! Ehkä Suomen Puolustusvoimat vois olla tulevaisuuden työpaikka :D

Ellen lemppari sisähommissa on kirjat. Varsinkin iltasella selaillaan kuvakirjoja ja ennen päikkäreitä mä luen Ellelle ihan oikeita satuja. Ellellä oli yhdessä vaiheessa addiktio äitiyspakkauksen Pikku Poro -kirjaan ja nimenomaan siihen yhteen loruun, joka alkaa jotenkin näin  pam pam papupata tam tam taputapa ja sitä piti lukea uudelleen&uudelleen ja lopulta mä kyllästyin ja piilotin se kirjan. Kiva mutsi :D nyttemmin Ellen suosikeiksi on muodostunut kaikki Muumi-kirjat, koska muumi on vaan parasta maailmassa (heti kiikkumisen jälkeen), ja Puppe-kirjat, koska niissä on niitä kurkkausluukkuja.

Elle syö vähän vaihtelevalla menestyksellä. Aamuisin oikein mikään ei maistu (äitiinsä tullut siinä) ja tänäkin aamuna puurot sotkettiin maitokuppiin mielummin kuin laitettiin suuhun. Oonkin todennut, että jukurtti toimii Ellellä parhaiten aamupalana. Ollaan ostettu kaappi täyteen Nestlen Jogolino mansikkabanaani jukurttia, koska se oli viime kuussa Sittarissa tarjouksessa. Tarjoushaukka iskee! :D Syömisen sijaan Ellelle maistuu aamulla maito. "Aitoa" on suurinpiirtein eka sana, mikä aamulla kuullaan Ellen suusta.

Lounas ja päivällinen maistuu Ellelle aamiaista paremmin ja Elle onkin sellaisen perus kotiruuan ystävä. "Akaroonia" (makaroonia), "Jihaa" (lihaa) ja "Peuaa" (perunaa) syödään meillä hyvin usein. Mä teen tosi paljon samoja ruokia ja meidän ruokailuista aion tehdä postausta vielä erikseenkin, joten ei tässä sen enempää.

Elle on yksivuotiaasta lähtien syönyt itse lusikalla ja pikkuhiljaa haarukalla syöminenkin alkaa onnistumaan. Lisäksi harjoitellaan oikeasta mukista juomista, ja vaikka nokkamuki on vielä se kivoin kuppi, niin kyllä normimukista juominenkin alkaa sujumaan. Elle osaa ruokailun päätteeksi sanoa "KIITTI!" ja sen lisäksi "Astilli!" eli pastilli ja jos sitä pastillia ei ala kuulumaan, niin Elle kyllä korottaa ääntään niin kauan, että pastilli kaivetaan esiin. Annetaan joka ruokailun jälkeen Ellelle Herra Hakkaraisen -pastilli ja se toimii samalla palkintona hyvästä syönnistä ja kauniista kiitoksesta :)

Bloggaajia ja fb-äitejä yleensä moititaan siitä, että kaikki lasten kakallakäyntiasiatkin kerrotaan julkisesti ja oon osittain samaa mieltä, mutta tähän on pakko kertoa muutama sana Ellen pottailusta. 

Elle osaa käydä potalla sekä pissalla että isommalla asialla, mutta ei osaa itse tunnistaa hätää. Ei pidetä kotioloissa Ellellä vaippaa ja höpötetään varttin välein "pitääkö potalle?" .... jos muistetataan :D sitten on niitä hetkiä, kun ei muisteta ja housut kastuu. Ellen palkinto onnistuneesta vessakäynnistä on wc-pöntön vetäminen, jonkä hän saa tehdä aina, kun setti tulee pottaan. Pelkästä potalla istuskelustakin saa kehut eikä potalle koskaan pakoteta. Vaippa on kuitenkin käytössä 70% ajasta, joten vielä on pitkä matka kuivaksi! 

Elle on aikamoinen tihutyöntekijä. Hiljaisuus on merkki siitä, että ollaan jollain kielletyllä asialla! 

Tällä viikolla Elle piirsi seinään ison taideteoksen, onneksi lyijykynällä. Viime viikolla Elle oli löytänyt mun lompsan ja piilottanut kortteja pesukoneen alle. Lisäksi kaikenlainen tavaroiden levittely on ykköspuuhaa. Pakastepussirulla on kiva pärvöttää auki. Samoin vessapaperirulla, foliorulla, leivinpaperit yms. Pyykinpesukoneesta löytyy välillä Ellen leluja, iskän puhelin tai keittiötarvikkeita. Mun henkilökohtainen lemppari Ellen kepposista on Makken puhelimella randomeille soittelu :D Makke (dorkana) antaa Ellen räplätä puhelintaan, jonka johdosta monesti kaverit&tuttavat soittelee Makkelle "Olit soittanu?" :D Makke oli aluksi ihan WTF?! kunnes tajus, että Elle rimpauttelee ja lähettelee niitä vanhoissa Nokia-puhelimissa olevia automaattiviestejä, kuten "Soita myöhemmin, olen kokouksessa" :D

Elle on vihdoin&viimein käsittänyt myös nukkumisen tärkeyden ja yöt on jo tovin sujunut ilman herätyksiä. Elle menee nukkumaan noin klo 21 ja herää aamulla kahdeksan maissa. Paitsi jos lähdetään hoitoon heti aamusta. Silloin Ellen täytyy herätä puoli seitsemältä. Päiväunet Elle nukkuu noin klo 12-14.

Puolitoistavuotias Elle osaa mun mielestä jo ihan mukavan määrän sanoja ja niiden merkityksiä. "Mammia" on tän päivän hittijuttu. Se tarkoittaa sitä, että mennään mun&Makken sänkyyn makoilemaan. Myös "häpi" on tän hetken lemppareita eli silloin kuunnellaan Youtubesta Pharrell Williamssin Happy -biisiä ja jorataan. Pitäis saada siitä videomatskua, koska se on niin hauskan näköistä. Ellellä on ihan omat tanssikuviot :)

Elle on myö aika näppärä likka hoksaamaan asioita. Esimerkiksi, jos pikkupallo menee sohvan alle, hakee Elle harjan tai lastan, jolla saa koukattua pallon pois. Housut Elle osaa pukea ja saappaat tai isommat talvikengät menee helposti jalkaan. Ulos lähtiessä pipon pukeminen onnistuu ja hanskojakin kovasti on yritetty itsenäisesti käteen.

Semmoisen minimimmin seurasta saadaan nauttia! Elle on ehdottomasti ja sataprosenttisesti parasta mitä mun elämässä on tapahtunut <3 innolla odotan tulevia vuosia ja sitä minkälainen tyyppi Ellestä oikein kasvaakaan. Onnellisena ja kiitollisena saa olla, kun on saanut noin ihanan ja terveen tyttären <3